Työelämän kehittäminen 3/2019 Aktiiviseen EU-edunvalvontaan Kuntatyönantajien on tärkeä saada äänensä kuuluviin kansallisessa ja EU-tason päätöksenteossa. Valtaosa EU-tason päätöksistä vaikuttaa suomalaisiin kuntiin suoraan tai välillisesti.
Työelämän kehittäminen 2/2019 Hyvän elämän toimintamalli Kunta-alan vahvuudet voi tuoda esiin Hyvän elämän toimintamallilla. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen hyviä käytäntöjä jaetaan myös Kuntekon Perheystävälliset kuntatyöpaikat -oppimisverkostossa.
Työelämän kehittäminen 2/2019 Muutos onnistuu yhteistyöllä Muutos on onnistunut, kun sen tavoitteet saavutetaan ja henkilöstö sitoutuu niihin ja voi hyvin. Epävarmuutta hallitaan muutosjohtamisella ja hyvillä henkilöstö-käytännöillä.
Työelämän kehittäminen 2/2019 Melu on merkittävä osa työhygieniaa Häiritsevää melua voi syntyä työssä kuin työssä. Työnantajan tulee vähentää meluhaittoja mahdollisimman hyvin ja huolehtia, että melulle altistuva henkilöstö tietää melun riskit.
Työelämän kehittäminen 2/2019 Omaan työhönsä voi vaikuttaa Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön on tärkeää hyvinvoinnille. Vuoden 2018 työolobarometrin ennakkotietojen mukaan työntekijät kokevat mahdollisuutensa aiempaa paremmiksi, vaikka barometri kertoo myös työpaikoilla toteutettavista muutoksista.
Työelämän kehittäminen 2/2019 Monta reittiä työhyvinvointiin Työhyvinvointi on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Se pohjaa johtamiseen ja sen rakennusaineksia ovat muun muassa turvallisuus, työkyky, osaaminen ja merkityksellisyys. Työhyvinvointi ja tuloksellisuus ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.
