KT:n selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien ja varhaiskasvatuksen työvoimavaje on vähäinen.

Täyttämättömien lääkärien tehtävien määrä nousi perusterveydenhuollossa lähes 70:lla ja erikoissairaanhoidossa lähes 60:lla viime vuodesta. Vaje on terveyskeskuksissa jo 7,5 prosenttia ja sairaaloissa 6,4 prosenttia.

Hammaslääkärien vaje on sahannut samana aikana hienoisesti alaspäin. Täyttämättä oli noin sata vakanssia eli vaje oli viisi prosenttia.

KT on laskenut arvion siirtyvän henkilöstön määrästä Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksessa lokakuun 2018 henkilöstötietojen pohjalta. Itsehallintoalueille on siirtymässä kunta-alalta noin 210 200 työntekijää.

Henkilöstöstä 210 300 työskentelee niissä tehtävissä, joiden tuottaminen jää tulevaisuudessakin kuntien ja kuntayhtymien vastuulle.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti maaliskuussa analyysin ”Miten työpaikat syntyivät vuonna 2018”. Analyysissa uuden työpaikan syntymistä verrattiin muista syistä eli poistuman tai vaihtuvuuden korvaamiseksi tehtyihin rekrytointeihin.

KT teki ensimmäisen tiedustelun maaliskuussa pian sen jälkeen, kun hallitus oli ilmoittanut kuntapalveluita koskevista koronarajoituksista. Toinen tiedustelu tehtiin huhtikuun puolessa välissä.

Tiedot ovat toukokuussa julkistetusta Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilastosta lokakuulta
2019.

Vuoteen 2019 sisältyi paikallinen järjestelyerä yleiskorotus 1.1.2019 ja yleiskorotus 1.4.2019, joiden suuruudet vaihtelivat sopimusaloittain. Sopimusalojen ansiokehitykseen ovat lisäksi vaikuttaneet toisaalta
liukumat ja toisaalta rakenteelliset muutokset.

Tammikuun alussa voimaantulleen uuden työaikalain mukaan työaikaa on työhön käytetty
aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

Uuden työaikalain työajaksi luettavan ajan määritelmä on pakottavaa oikeutta, josta ei voi enää sopia virka- ja työehtosopimuksella tai paikallisella sopimuksella toisin.

Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi, että koronaepidemiaan varautumiseen on perustettu erillinen valmiusryhmä, mutta niiden toimintaan osallistui vain reilu kolmannes työsuojelupäälliköistä ja noin joka kymmenes työsuojeluvaltuutetuista.

KT:n tiedustelun tulokset yhteistyöstä työnantajan ja luottamusmiesten sekä työsuojeluvaltuutettujen kanssa ovat suurimmaksi osaksi myönteisiä. KT:n tiedustelussa suurin osa työnantajista on sitä mieltä, että yhteistyö luottamusmiesten kanssa sujuu vähintäänkin hyvin.

Tutkimustulokset kertovat kunta-alan työntekijöiden kokemasta väkivallasta tai sen uhasta asiakkaan tai kuntalaisen taholta. Vantaalla ilmiöön herättiin toden teolla, kun peräti 55 prosenttia koulujen ja päiväkotien työntekijöistä kertoi Työterveyslaitoksen selvityksessä kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Kaksi vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 38 prosenttia.