Kunnat & työelämä

Työelämään on tullut joukko innokkaita nuoria, jotka uskaltavat vaatia esimiehiltään paljon. Y-sukupolvelaiset eivät kunnioita esimiestä pelkän aseman perusteella – arvostus pitää ansaita teoilla.

– Kunnilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus keksiä kunnan rooli uudelleen, sanoo tulevaisuudentutkija Olli Hietanen. Hän esittää, että pohdinnan lähtökohtana voisi olla, mitä tavallinen kuntalainen tarvitsee voidakseen hyvin.

Lahden kaupungin ja ympäristökuntien hanke Päijät-Hämeen uudistetusta hyvinvointiyhtymästä kaatui, mutta henkilöstöjohtaja Monica Hostio ja henkilöstöjohtaja Anne-Maj Salmi uskovat, että hankkeessa tehdystä yhteistyöstä on hyötyä tulevaisuudessa, ja että sote-uudistus on iso mahdollisuus. – Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, toimiva yhteistyö on kaikkien etu.

Esimiesnimikkeet ovat muuttuneet vuosien varrella. Syitä voivat olla esimerkiksi erilaisten projektien yleistyminen, työn luonteen muuttuminen sekä toimintojen yhdistyminen tai ulkoistaminen.

Esimiehenä oleminen on rankkaa puuhaa. Jos esimiehen työhyvinvointi ei ole kunnossa, se heijastuu helposti myös alaisiin.

– Isoihin muutoksiin on syytä varata hyvät työkalut, sanoo Vaasan yliopiston professori Riitta Viitala. Hänen mukaansa terveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen johtajien kannattaisi kerätä ympärilleen iskuryhmät tutkimaan eri vaihtoehtoja ja valmistelemaan soten vaatimia muutoksia.