Kunnat & työelämä

Suomi menestyy työolojen kansainvälisissä vertailuissa hyvin. Työ koetaan mielekkäämmäksi, mutta myös aiempaa kuormittavammaksi. Tarve työn kehittämiseen on työn murroksessa kasvanut entisestään.

Työikäisen väestön vähentyessä Suomi tarvitsee osaajia ulkomailta. Ratkaisuja etsitään työ- ja elinkeinoministeriössä maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen johdolla.

Terveys- ja hyvinvointialan tutkinto on yleisin tutkinto kuntasektorilla työskentelevillä ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä. Kunta-alalla työskentelee noin 15 600 ulkomaalaistaustaista. Heidän koulutustaustansa on tiedossa neljällä viidestä.

Tulevan sopimuskauden palkankorotukset on mitoitettava kuntien ja kuntayhtymien palkanmaksukyvyn mukaan. Kuntatalouden tilanne on historiallisen heikko. Koko julkisen talouden näkymät huonot, muistuttaa työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Kun työntekijät voivat hyvin, heijastuu se tuottavuuteen. Väittämä on usein esitetty, mutta sitä on vaikea esittää toteen numeroiden valossa. Jämsässä työhyvinvoinnin kehittämisen tukena on mittaristo ja työhyvinvointiin suhtaudutaan yhtenä tuotannontekijänä.

Tarve säästää henkilöstömenoista koskee tänä vuonna lähes kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä. Lomautusten ja irtisanomisten määrän arvioidaan kasvavan rajusti. Kuntatyönantajat arvioivat säästävänsä tänä vuonna henkilöstömenoista 359 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia henkilöstömenoista.