Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (2009:93) kunnalliseen virkasuhteeseen ottamisen laillisuudesta ilman julkista hakumenettelyä on herättänyt kunnissa hämmennystä. Miten virkasuhteisen henkilöstön palvelussuhteita voi järjestää uudelleen? Onko henkilömuutokset ja uudelleensijoittamiset tehtävä aina julkisen haun kautta?

Perusteellisemman keskustelun myötä Oulun kaupungin opetustoimen työskentely on muuttunut aiempaa pitkäjänteisemmäksi ja suunnitelmallisemmaksi.

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä kertoo, että hankkeiden valmistelu poikkeaa täysin aiemmasta.

Aiemmin jokainen virikeyksikön työntekijä suunnitteli itse omat työnsä. Työntekijä oli vastuussa kaikesta, suunnittelusta alkaen. Tuotteita ei kuitenkaan ollut määritelty.

– Saman palvelun tuottamiseen kulunut aika vaihteli henkilöstä riippuen aika paljon, kertoo Hannele Laaksonen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu koski tapausta, jossa henkilöstön vuokrausta harjoittava yhtiö (vuokrayritys) oli tehnyt työntekijä B:n kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jonka mukaan työsuhteen määräaika päättyi vuokrayrityksen asiakasyhtiön (käyttäjäyritys) työntekijää koskevan toimeksiannon päättyessä.

Henkilö A oli työskennellyt työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) palveluksessa vuosina 2000–2006 lähes keskeytyksettä kahdeksassa määräaikaisessa työsuhteessa. Henkilö A:n palkkaukseen käytetyt varat oli saatu osittain Euroopan aluekehitysrahastosta teknisenä tukena.

Vantaalla palkitaan henkilöstöä avoimesti ja näkyvästi. Henkilöstö on ylpeä saavutuksistaan ja yksiköt jakavat ilon onnistumisestaan asiakkaidensa kanssa.

Palkitseminen Vantaalla ei ole jokapäiväistä, vaan sen eteen on ponnisteltava. Kaupungin linjana on, että perustehtävän hyvästä hoitamisesta saa peruspalkkaa.

Erimieliseksi jäänyt paikallisneuvottelu voi johtaa keskustasolla käytävään keskusneuvotteluun. Kunnalliseen työmarkkinalaitokseen tuli keskusneuvottelupyyntöjä vuonna 2009 31 ja vuonna 2010 41. Vuoden 2011 syyskuuhun mennessä KT:lle on saapunut 39 keskusneuvottelupyyntöä.

Kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmä sekä KT:n ja pääsopijajärjestöjen vastuullinen neuvottelukulttuuri osoittivat jälleen toimivuutensa. KT ja pääsopijajärjestöt kykenivät neuvotellen saamaan aikaan raamin mukaiset sopimukset, kun monilla aloilla sopimukset syntyivät vasta työtaisteluiden jälkeen.

Vielä jokunen vuosi sitten Porilla oli sairauspoissaoloja enemmän kuin kunnilla keskimäärin. Nyt henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä voi tutkiskella tilastoja melko tyytyväisenä.