Kunnat & työelämä

Julkisen sektorin työvoiman saatavuusongelmat eivät liene kenellekään uusi asia. Vaikka puuttuvia ihmisiä on vaikea korvata muulla kuin vastaavalla määrällä työvoimaa, työvoimapulan näkeminen pelkästään vajauksena ei ole riittävä tapa tarkastella asiaa.

Uuden eläkeköitymisennusteen mukaan kunta-alalta jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 180 000 henkilöä eli noin joka kolmas kunnan työntekijä. Henkilöstöä jää eläkkeelle varsinkin pienistä kunnista.

Moni kunta kärsii hoito- ja hoivatyöntekijöiden puutteesta. Lempäälä tuntuu löytäneen siihen toimivia ratkaisuja.

Työhyvinvoinnin merkitys nousee kriisitilanteissa, sanoo työhyvinvointipäällikkö Cenita Blomqvist. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä henkilöstön jaksamista seurataan ja tuetaan aktiivisesti.

Helsingin kaupunki yrittää helpottaa hoito- ja kasvatusalan työvoimapulaa rekrytoimalla vieraskielistä työvoimaa. Koulutetuilla ongelmana on usein ammatillinen pätevöityminen. Vähän koulutetuilla korostuu verkostojen puute ja vaikeus saada suomen kielen opetusta.

Kuntatyöpaikoilla selvittiin ensimmäisestä koronavuodesta pääosin hyvin. Työntekijät kokivat johtamisen ja ilmapiirin yleisesti parantuneen. Toisaalta korona kuormitti epätasaisesti eri aloja ja ammattiryhmiä.