Teemat

Talouspolitiikan asiantuntijat arvioivat valtiovarainministeriölle jättämässään raportissa, että työllisyysasteen nousu muiden Pohjoismaiden tasolle on paras keino pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Asiantuntijoiden mukaan palkkakehityksen maltillistumista ja kilpailukykysopimuksen tuomaa parannusta kustannuskilpailukykyyn ei ole varaa menettää.

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat sopineet kuntasektorin sopimusten määräaikaisesta soveltamisesta maakunnissa sekä kuntien ja maakunnan yhtiöitetyssä toiminnassa.

Hallituksen sote- ja maakuntauudistus muuttaa toteutuessaan nykyistä kunnallista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää aivan perustavalla tavalla. Myös KT:n asema on muuttumassa. Tilanteen historiallisuutta voi hyvin verrata siihen ajankohtaan, kun kunnallinen keskitetty sopimusjärjestelmä ja KT:n edeltäjä Kunnallinen sopimusvaltuuskunta KSV luotiin 1970-luvun alussa.

KT on seurannut 1990-luvulta lähtien kuntien ja kuntayhtymien työvoimakustannuksia ja niiden hallintaa vuosittaisella tiedustelulla. Tuoreen henkilöstömenosäästöjä koskevan tiedustelun mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä säästettiin viime vuonna noin 350 miljoonaa euroa paikallisilla keinoilla. Kuluvana vuonna säästötarpeiden arvioidaan olevan samaa suuruusluokkaa.

Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt päättivät myös siitä, että syksystä 2017 alkaen neuvottelukierrokset työmarkkinoilla toteutetaan liittokohtaisesti. Liittokohtaisten neuvottelujen pitäisi tukea kilpailukykyä, talouden kasvua ja työllisyyttä.

KT:n valtuuskunta kannattaa sote- ja maakuntauudistuksesta antamassaan lausunnossa työmarkkinoita ja henkilöstöä koskevia lakiesityksiä. Historiallinen yli 220 000 palkansaajan siirto kunta- ja valtiosektorilta maakuntiin vaikuttaa perustavalla tavalla myös KT Kuntatyönantajien asemaan.