Teemat

Liitto- ja toimialakohtaiset neuvottelut käydään Suomen talouden kannalta vaikeassa toimintaympäristössä. Talouden kasvulukuja on alennettu ja työllisyyden myönteinen kehitys pysähtynyt. Koko julkisen talouden ja kuntatalouden tilanne jatkuu kireänä ja alijäämäisenä, mistä kertovat muun muassa lisääntyneet yt-neuvottelut.

Säätytalon hallitusneuvotteluissa on tätä kirjoitettaessa menossa hallitusohjelmaneuvottelujen loppusuora. Työryhmien ehdotuksia sovitetaan julkisen talouden raameihin.

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia on valmisteltu jo yli vuosikymmenen ajan. Viimeisin yritys sote- ja maakuntauudistuksesta kaatui eduskunnassa vaalikauden loppumetreillä. Samankaltainen tilanne nähtiin eduskunnassa neljä vuotta aikaisemmin. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen siirtyy uuden eduskunnan ja hallituksen tehtäväksi.

Eläkejärjestelmien yhdistämistä selvittävä työryhmä esittää loppuraportissaan julkisen ja yksityisen alan järjestelmien yhdistämistä.

KT:n valtuuskunta on hyväksynyt KT:n hallitusohjelmatavoitteet, jotka ovat tämän lehden liitteenä. Suomen hyvinvointi syntyy työstä. Siksi työllisyysasteen pitää nousta ainakin 75 prosenttiin. On välttämätöntä jatkaa maltillisia työmarkkinaratkaisuja. Hallituksen talouspolitiikan täytyy tukea maltillista ansiokehitystä.

Työn muutosta ja murrosta leimaa usein julkisessa keskustelussa sensaatiohakuisuus ja äärivaihtoehtojen korostaminen. Vievätkö robotit työt, kuinka paljon työpaikkoja voi hävitä kokonaan tai osittain automaation ja tekoälyn vuoksi? Lyhyellä aikavälillä muutoksia yleensä yliarvioidaan ja pitkällä tähtäimellä aliarvioidaan. Joka tapauksessa työelämä ja työtehtävät muuttuvat.