Teemat

Neuvottelutulos keskitetystä työmarkkinaratkaisusta syntyi sittenkin. Suomen talouden syöksykierre ja julkisen talouden synkät näkymät kypsyttivät osapuolia lopulta keskitettyyn sopimukseen, jota oli toki pohjustettu jo vuoden alusta alkaen.

Heikkenevä kuntatalouden tilanne pakottaa yhä useammat kuntatyönantajat sopeuttamaan työvoimakustannuksia. KT:n tekemän selvityksen mukaan kunta-alalla arvioidaan säästettävän tänä vuonna henkilöstömenoista yli 600 miljoonaa euroa, joka on noin 3 prosenttia kaikista työvoimakustannuksista.

Kataisen hallituksen pyynnöstä käydyt tunnustelut keskitetyn työmarkkinaratkaisun aikaansaamiseksi eivät johtaneet tulokseen. Suomen työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden kestävyysvajeen kannalta keskitetty ja pelkistetty työmarkkinaratkaisu olisi ollut näissä oloissa perusteltu.

Kataisen hallitus pyysi työmarkkinakeskusjärjestöiltä ehdotuksia, joilla voitaisiin pidentää työuria ja lisätä työn tarjontaa. Samassa yhteydessä aloitettiin keskustelut tulevasta työmarkkinaratkaisusta, vaikka esimerkiksi kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen ovat voimassa vielä noin vuoden.

Kuntavaaleissa valittiin uudet kuntapäättäjät, jotka toimivat kunnissa myös työnantajan edustajina. Kunta-ala on Suomen suurin yksittäinen työnantajatoimiala, jonka palveluksessa on tällä hetkellä noin 441 000 henkilöä. Haasteet työmarkkina- ja henkilöstöasioissa ovat monestakin syystä merkittäviä tulevina vuosina myös kunta- ja aluetasolla.

Kunta-ala tarvitsee lähivuosina runsaasti uutta osaavaa työvoimaa eläköitymisen ja ikääntymisen vuoksi. TEM:n katsauksen mukaan pelkästään sosiaali- ja terveyssektorille pitää rekrytoida 20 000 uutta ammattilaista lisää. Uutta henkilöstöä tarvitaan erityisesti sosiaali- ja terveysaloille, mutta myös mm. opetus- ja kasvatusaloille.