KT toteutti vuoden 2018 loppupuolella kyselyn kuntien ja kuntayhtymien omalle henkilöstölle järjestetyn työterveyshuollon hankinnasta ja yhteistyön toimivuudesta työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa.

KT:n valtuuskunnan hyväksymät tavoitteet hallitusohjelmaan 2019-2022 ovat laaja kokonaisuus erilaisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät siihen, että julkinen talous olisi vakaalla pohjalla ja kunnilla ja kuntayhtymillä olisi työnantajina kilpailukykyiset lähtökohdat palvelujen tuottamiseen.

Vuosi 2019 on sopimuskauden 2018–2019  toinen vuosi, jona toteutetaan kaksi sopimuskorostusta: paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 ja yleiskorotus 1.4.2019.

Sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 2,36 prosenttia. Lisäksi tammikuussa maksetaan tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, jonka kustannusvaikutus on 0,67 prosenttia.

Kunnat ja kuntayhtymät säästivät viime vuonna henkilöstömenoissa 214 miljoonaa euroa, mikä on 1,1 prosenttia kunta-alan henkilöstömenoista. Säästöt hankittiin lähes ilman lomautuksia ja irtisanomisia. Sama linja näyttää jatkuvan, kertoo KT:n tammikuussa julkistama tiedustelu.

Painavin vaikuttava tekijä on kuntatalous ja sen kehno tila. Kunnilla, kaupungeilla ja niiden perustamilla kuntayhtymillä ovat rahat vähissä. Perinteisesti kunta-alalla on ollut hyvin vähän yt-neuvotteluja, mutta viime vuonna taloudellinen tilanne pakotti käyttämään näitä keinoja poikkeuksellisen laajalti.

Jämsän kaupungin kehittämispäällikkö Hannele Rahkonen sanoo suoraan, että Jämsässä on  asetettu tavoitteeksi henkilöstötuottavuuden parantaminen. 

– Meillä saa siis sanoa ääneen sanan henkilöstötuottavuus. Ainoa toimiva tapa edistää sitä on työhyvinvoinnista huolehtiminen. Työhyvinvoinnista ja rahasta voi myös puhua samassa lauseessa.

Kuntataloudessa on tilanne, jossa tulot eivät riitä kattamaan menoja. Tästä kertovat muun muassa viimeaikaiset poikkeuksellisen laajat yt-neuvottelut kunta-alalla. Taloudellisessa kurimuksessa ovat kuntien lisäksi monet kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit. 

Joulukuussa aloitti työnsä uusi EU-komissio, jonka puheenjohtajana toimii saksalainen Ursula von der Leyen. Hän linjasi osana talouspoliittista ohjelmaa, että komissio tekee aloitteen vähimmäispalkasta jokaiselle työntekijälle Euroopan Unionin alueella. 

Palkansaajan ostovoiman suojelemiseksi negatiivinen kustannusvaikutus tehtiin työaikoja pidentämällä. Kiky-tunnit eivät siis tulleet ilman kustannusvaikutusta, vaan niillä nimenomaan haettiin kustannustason laskua. Pohjana olivat Suomen Pankin laskelmat.

Vuoden alussa työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuuteen. Hallitusohjelmassa sovitun siirron tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa ja kytkeä työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuutto vahvemmin osaksi työllisyys-, koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa.