Henkilöstön vaihtuvuutta voi tarkastella monesta kulmasta. Ihmiset siirtyvät eläkkeelle ja ovat työuran aikanakin tiettyjä ajanjaksoja pois töistä, esimerkiksi vanhempainvapaalla.

Hallituksen puoliväliriihessä keväällä asetettiin 40 000–44 500 lisätyöllisen tavoite. Aiemmin päätetyillä toimenpiteillä hallitus tavoittelee 31 000–33 000 lisätyöllistä.

KT selvittää vuosittain työnantajan kunta-­alan henkilöstölle järjestämän ammatillisen täydennyskoulutuksen määrän ja koulutuksen kustannukset.

Valtiovarainministeriön Kuntien tilannekuva -raportti korostaa kunta-alan henkilöstövaltaisuutta ja toisaalta sen laajaa roolia julkisten palvelujen toteuttajana.

Myös Suomen suurimmat yksittäiset työnantajat ovat kaupunkeja ja kuntayhtymiä. Kärjessä ovat Helsingin kaupunki sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS.

Koronaepidemia on kiistatta aiheuttanut vakavan kriisin. Poikkeusoloissa kuntien ja kuntayhtymien toiminta on järkkynyt ennennäkemättömällä tavalla. Kuntatalous on jo valmiiksi kurjassa tilassa. Lisäksi työ- ja virkaehtosopimusten neuvotteluissakin on eletty poikkeustunnelmissa.

Neuvotteluista osattiin odottaa poikkeuksellisen vaikeita. Vaikeutta ovat lisänneet työmarkkinakierroksen laajin kirjo neuvoteltavista asioista ja ammattijärjestöjen kovat vaatimukset. Vaatimukset uusista sopimusaloista sekä neuvottelujärjestelmää säätelevän pääsopimuksen irtisanominen ovat lisänneet huomattavasti vaikeuskerrointa.

Kaupungin organisaatiosta ja ihmisistä löytyi uutta osaamista ja joustavuutta, kertovat henkilöstöjohtaja Sari Kuittinen-Tihilä ja kaupunginjohtaja Jyrki Mattila.