Sukupolviin liittyy erilaisia kliseitä: milleniaalien sanotaan janoavan elämyksiä ja 2000-luvulla syntyneen Z-sukupolven itsensä toteuttamista. He odottavat työelämältä hiukan eri asioita kuin edelliset polvet: yksilöllisyyttä, joustavuutta, asioiden perustelua ja keskustelevaa johtamista.

KT oli mukana neuvottelemassa vuoden 2017 eläkeuudistusta, jonka tuloksena keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut tavoiteltua nopeammin ja kestävyysvajetta on supistettu miljardeilla.

Mitäpä, jos yritämme ensin ymmärtää omia työelämäkäsityksiämme. Se, mikä nykytyöelämässä tai tietyssä organisaatiossa on normaalia, tavanomaista ja totta, on aikalaistuote.

Julkinen työ on Suomen tärkein sijoitus, koska sen tuottamat palvelut kannattelevat Suomea kaikkina aikoina. Silti julkista työtä mitataan usein vain kustannusten kautta, ei sen kautta, mitä sillä saadaan aikaan.

Lakien vaikutusarviointi on erittäin merkittävässä roolissa nykyisessä työvoimapulassa. Vaikutusarvioinneissa pitäisi tunnistaa työvoimapulan suuruus sekä arvioida millä aikataululla ja toimenpiteillä uusista velvoitteista selvitään samalla, kun täytetään muut lakisääteiset velvoitteet.

Susanna Kultalahden kansainvälisesti palkitun väitöskirjan tutkimuskohteena olivat millenniaalit eli vuosina 1980–1995 syntyneet y-sukupolven edustajat.