Economicus

Työllisyysaste on seuratuin mittari työllisyyskehitykselle ja edellytyksille rahoittaa julkisia menoja. Korkeaa työllisyyttä tarvitaan pitämään yllä hyvinvointipalveluja ja muita julkisia menoja erityisesti, kun väestö ikääntyy ja yhä useampi on poistunut työelämästä.

Varsin mukavien lomasäiden jälkeen paluu arkeen ja syksyyn on hyvä aloittaa katsomalla Suomen ja etenkin kuntien taloussäätä. Matalapaineet eri puolilta maailmaa uhkaavat Suomenkin taloutta.

Välillä tuntuu, että tärkein tehtäväni kunta- ja asuntosektoriin erikoistuneen rahoittajan edustajana on varoitella talousnäkymien heikkenemisestä. Se rooli ei aina ole kovin kiitollinen.

Tilastokeskus julkaisi 16. marraskuuta uuden tärkeän ennusteen Suomen väestökehityksestä. Uutinen ei ollut se että väestö ikääntyy; se on ollut tiedossa jo pitkään. Uutinen oli se, että uusimmassa väestöennusteessa arviota työikäisen väestön eli 15–64-vuotiaiden määrän kehityksestä on muutettu selvästi aiempaa synkemmäksi.

Globalisoituneessa maailmassa talouden vaikutusketjut ovat pitkiä. Jossain määrin niitä voisi verrata kaaosteoriasta tunnettuun perhosen siiveniskuun. Siivenisku maapallon toisella puolella saa aikaan toisella puolella ennen pitkään hirmumyrskyn.

Suomalaiset maksavat mielellään veroja, kertovat verohallinnon kyselyt. Toki moni maksaisi niitä mieluusti vähemmän. Veronkantoon ollaan kuitenkin valmiita, koska veroilla saadaan rahoitettua kaikkia – etenkin itseä ja läheisiä – koskevia palveluita ja tulonsiirtoja. Veroja maksetaan mukisematta, kun niille koetaan saatavan vastinetta.