Mitä ainakin pitää tietää TE-uudistuksesta?

Mitä virka- ja työehtosopimusta henkilöstöön sovelletaan?

Henkilöstöön sovelletaan KVTES-sopimusta 1.1.2025 alkaen samoin kuin muuhunkin kuntahenkilöstöön.

Siirtyvän henkilöstön osalta on muistettava, että niin sanotulla aikaistussopimuksella on sovittu eräistä määräaikaisista sopimusmääräyksistä, jotka koskevat vain liikkeen luovutuksella valtiolta siirtyviä henkilöitä. Nämä määräykset koskevat palkkausta, työaikaa, niin sanottuja ylimääräisiä säästövapaita sekä henkilöstön edustajien irtisanomissuojaa.

Mistä saan tietoa siitä, mitä aikaistussopimuksella sovittiin?

Aikaistussopimuksen sisältöä on selostettu ja tulkintaohjeita annettu KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteisellä yleiskirjeellä 10/2024: “TE2024-uudistuksen yhteydessä valtion palveluksesta kuntiin siirtyvän henkilöstön virka- ja työehtosopimukset 1.1.2025 lukien” ja yleiskirjeellä 21/2024: “TE2024-uudistuksen yhteydessä valtion palveluksesta kuntiin liikkeen luovutuksella 1.1.2025 siirtyvän henkilöstön palkan muodostuminen”.

TE-uudistukseen liittyviä juridisia kysymyksiä muun muassa palkkausta ja työaikaa koskevien määräysten sisällöstä ja tulkinnasta on käsitelty myös KT:n työnantajaverkostoissa, erityisesti Työllisyyden vastuuvalmistelijoiden HR-juridiikkaverkostossa. Kunnissa ja kuntayhtymissä TE-asioita hoitavien työantajan edustajien kannattaa olla yhteydessä oman organisaation edellä mainitun juridiikkaverkoston jäseneen, kun tehdään aikaistussopimuksen tulkintaan liittyviä ratkaisuja. TE-uudistukseen liittyviä asioita on käsitelty myös KT:n yhteyshenkilöille järjestetyissä ajankohtaistilaisuuksissa. Tulkintoja pohdittaessa kannattaa siis olla yhteydessä myös oman kunnan tai kuntayhtymän KT-yhteyshenkilöön.

KT tarjoaa työnantajan edustajille myös TE-uudistukseen liittyvää juridista neuvontaa. Vastaamme aihetta koskeviin kysymyksiin osoitteesta te2024@kt.fi.

Mitä siirtyvän henkilöstön palkkauksesta pitää ainakin tietää?

Työnantajan tulee tietää, mitä aikaistussopimuksella on sovittu. Ensinnäkin pääsääntönä on, että siirtyvän työntekijän tai viranhaltijan palkka maksetaan aluksi eli 1.1.2025 alkaen kokonaispalkkana. Kokonaispalkalla tarkoitetaan sitä kokonaispalkkaa, jota olisi maksettu, jos työntekijä tai viranhaltija olisi jatkanut valtiolla 1.1.2025.

Kokonaispalkka on muutettava KVTESin palkkausjärjestelmän mukaiseksi viimeistään 30.9.2025. Valtakunnalliset sopijaosapuolet ohjeistavat myöhemmin erikseen siitä, miten kokonaispalkka muutetaan KVTESin uuden tasopalkkajärjestelmän mukaisiin palkanosiin.

Aikaistussopimuksen mukaan lähtökohtana on, että kokonaispalkkaa maksetaan myös tilanteessa, jossa tehtävän vaativuus nousee tai laskee. Menettelytapa- ja laskentaohjeet on annettu yleiskirjeessä 21/2024. Kokonaispalkka saa kuitenkin laskea aikaisintaan 1.7.2025 alkaen.

Jos kyse on tilanteesta, jossa irtisanomisen vaihtoehtona tarjotaan uutta työtehtävää, palkka määräytyy kuitenkin uuden tehtävän perusteella noudattaen työantajan käytössä olevaa KVTESin mukaista palkkausjärjestelmää. Eli KVTESin 2022–2025 mukaista palkkausjärjestelmää noudatetaan siihen asti, kun työnantaja siirtyy käyttämään uutta tasopalkkajärjestelmää. Valtion palkan mukainen kokonaispalkka saa kuitenkin alentua aikaisintaan 1.7.2025 alkaen.

Mitä siirtyvän henkilöstön työaikamuodon valinnasta pitää ainakin tietää?

Aikaistussopimuksella sovittiin, että siirtyvään henkilöstöön sovelletaan toimistotyöaikaa ajanjaksolla 1.1.–28.2.2025. Tämän jälkeen säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaikamuodon mukaan siten, kuin sovellettavan työ- ja virkaehtosopimuksen työaikaluvussa tai liitteiden erityismääräyksissä on tarkemmin määrätty.

Jos tehtäväjärjestelyt ja niihin liittyvät työaikajärjestelyt ovat 28.2.2025 vielä kesken, työaikamuodon muutos voidaan tehdä myöhemmin. Työaikamuoto on muutettava tehtävän kannalta oikeaksi kuitenkin viimeistään 30.9.2025. Jos tehtävässä tulee soveltaa yleistyöaikaa, työaikamuoto muutetaan yleistyöajaksi seuraavan työaikajakson alusta lukien.

Miten arvioidaan se, sovelletaanko tehtävässä toimisto- vai yleistyöaikaa?

Sovellettava työaikamuoto määräytyy sen mukaan, millaisia työntekijän tai viranhaltijan pääasialliset työtehtävät ovat. Siirtyvään henkilöstöön sovelletaan joko KVTESin mukaista yleistyöaikaa tai toimistotyöaikaa.

Työaikamuoto arvioidaan työtehtäväkohtaisesti. Jos liikkeen luovutuksella siirtyvän henkilön työtehtävät ovat pääosin yleistyöajassa tehtäviä töitä, työnantaja muuttaa työaikamuodon yleistyöajaksi. Työaikamuodon muutos ei vaikuta palkkaan.

Yleistyöaikaa sovelletaan, jos pääosa tehtävistä töistä on esimerkiksi asiakkaiden vastaanottotoimintaa, henkilökohtaista asiakaspalvelua, kuten esimerkiksi työnvälitys- ja työvalmennustehtäviä tai asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja urasuunnitteluun liittyviä tehtäviä.

Samoin kun harkitaan toimistotyöajan soveltamista, ratkaisevaa on työn luonne ja laatu. Olennaista ei ole se, miten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa.

Toimistotyöaikaa sovelletaan esimerkiksi niihin viranhaltijoihin tai työntekijöihin, joiden työt ovat luonteeltaan pääosin hallinnollisia, suunnittelu- ja laskentatehtäviä. Tukipalvelut asiakkaille ja yksiköille voivat sisältää tällaisia tehtäviä, kuten myös toiminnan varmistamiseen liittyvien ohjeiden laadintaa. Myös päätösten tekeminen on toimistotyöajassa tehtävää työtä. Huomioitavaa on, että päätösten valmisteluun voi liittyä myös asiakastyönä yleistyöajassa tehtävää työtä. Toimistotyöaikaa sovelletaan, jos pääosa työstä on edellä esitetyn kaltaista. Muutoin sovellettavaksi tulee yleistyöaika.

TE-tehtävissä työskentelevän henkilöstön työaikamuodon valinnassa noudatetaan samanlaista tulkintaa kuin muunkin kunnan henkilöstön kohdalla.

Miten pitää toimia, jos huomataan, että töitä tehdään väärässä työaikamuodossa?

Työnantajan tulee noudattaa KVTESin työaikamääräyksiä, myös työaikamuodon valinnan osalta. Työaikamuoto määräytyy sen perusteella, minkälaista työtä pääosa työajasta tehdään.

Jos tehtävään sovelletaan väärää työaikamuotoa, työaikamuoto tulee muuttaa oikeaksi. Virkasuhteisten kohdalla on hyvä muistaa, että oikeuskäytännön mukaisesti työnantajalla on oikeus muuttaa väärä työaikamuoto.

Työsuhteisten kohdalla voi olla tilanteita, joissa väärän työaikamuodon muutos osoittautuu erittäin vaikeaksi, jos sen katsotaan muodostuneen sitovaksi työsuhteen ehdoksi. Tämän vuoksi on tärkeä huolehtia siitä, että käytössä on aina kunkin tehtävän kannalta oikea työaikamuoto.

Sovitaanko työaikamuodosta työsopimuksella ja kirjataanko työaikamuoto viranhoitomääräykseen?

Työsopimuksella ei tulisi koskaan sopia työaikamuodosta. Työsuhteen ja virkasuhteen alussa työntekijälle ja myös viranhaltijalle tulee ilmoittaa säännöllinen työaika palvelussuhteen alussa. Keskeistä on, että säännöllinen työaika tulee ilmoittaa siten, että kyse on nimenomaan työajasta palvelussuhteen alussa.

Työntekijän ja viranhaltijan tulee tietää, että sovellettava työaikamuoto ja siten myös säännöllinen työaika määräytyvät sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Työ- ja virkaehtosopimusten määräykset voivat muuttua ja sopimukset voivat myös mahdollistaa työnantajalle oikeuden muuttaa työaikamuotoa direktio-oikeudella. Työnantajan on tärkeä säilyttää tämä direktio-oikeus itsellään.