Kokemukset liikkuvista palveluista ovat hyviä

Hyvinvointialueiden yleisimpiä liikkuvia palveluita ovat palvelu- ja asiakasohjaus, lapsiperheiden kotipalvelu, somaattisen ja psykiatrisen kotisairaalan palvelut, liikkuva sairaala, kotikuntoutus sekä erityisryhmien terveys- ja hammastarkastukset, jotka toteutetaan asiakkaiden luona.

Tämä selviää KT:n uusia etä- ja liikkuvia palveluja koskevasta kyselystä, joka tehtiin hyvinvointialueiden kehittämisjaoksen aloitteesta ja ohjauksessa. Selvityksessä ei ollut mukana perinteinen kotona toteutettava kotihoito, koska se on toteutettu jo pitkään asiakkaan kotona. Kyselyyn vastasi 18 hyvinvointialuetta.

Uusista liikkuvista palveluista laajimmin hyvinvointialueilla ovat käytössä kotisairaala- ja liikkuva sairaala -toiminta. Kotisairaalassa potilasta hoidetaan kotona. Liikkuva sairaala puolestaan aloittaa hoidon siten, ettei potilaan tarvitse siirtyä päivystykseen. Kotiin tai asuinpaikkaan vietävä lyhytaikainen sairaalapalvelu oli käytössä useimmilla hyvinvointialueilla ja toiminnan laajentamista suunniteltiin alueellisesti kattavammaksi.

Myös hammashoitoa on viety asiakkaan luokse

Moni hyvinvointialue kokeilee siirrettäviä hammashoidon yksiköitä. Asiakaan luokse saapuva hammashoitola madaltaa hoidon kynnystä ja lisää palvelun oikea-aikaisuutta. Liikkuva palvelu menee sinne, missä se tavoittaa kerralla suuren joukon asiakkaita, kuten koululaisia tai palveluyksiköiden asukkaita.

Pop up -hammashoitolaksi kutsutaan yksikköä, joka kuljettaa mukanaan tarvittavat laitteet ja kalusteet, joilla tehdään hampaiden tarkastus ja hoito. Hoitola voidaan perustaa vaikka tyhjään luokkahuoneeseen.

Kaikki tarvikkeet ja välineet kulkevat hammashoitajien mukana ja mahtuvat vaikka auton peräkonttiin. Liikkuvana palveluna oppilaiden tarkastuskäynnit ehditään hoitaa koulupäivän aikana.

Kaikilla alueilla lisätään liikkuvia palveluita

Kyselystä selviää myös, että hyvinvointialueilla toiminnan painopistettä siirretään ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Kaikilla alueilla tiivistetään kiinteiden toimipisteiden verkkoa ja aiotaan lisätä digitaalisia palveluja ja liikkuvia palveluja.

Liikkuvissa palveluissa ammattilaiset kulkevat perinteisestä palvelupaikasta esimerkiksi palveluautolla lähemmäs asukkaiden arkiympäristöjä, kuten kouluun, kauppakeskukseen, kylänraitille tai kotiin.

Hyvinvointialueet ovat sijainniltaan ja väestötiheydeltään erilaisia.  Palveluverkon uudistamisella tavoitellaan sekä riittävää työvoimaa riittävyyttä että säästöjä.

Palvelujen keskittäminen suurempiin toimipisteisiin on järkevää, mutta samalla joidenkin asiakkaiden matka palveluihin pitenee. Liikkuvilla palveluilla vastataan ikääntyvän väestön ja harvaan asuttujen alueiden tarpeisiin. Digipalvelut, etäpalvelut ja liikkuvat palvelut täydentävät perinteisiä palvelumuotoja, joita on tarjolla niin sanottuina kivijalkapalveluina.

Palvelut otettu hyvin vastaan

Liikkuvan toimintatavan odotetaan lisäävän palveluiden saavutettavuutta ja oikea-aikaisuutta sekä parantavan niiden laatua. Tulokset ovatkin hyvinvointialueiden mukaan hyviä, sillä sekä sote-alan ammattilaiset että asiakkaat ovat ottaneet liikkuvat palvelut hyvin vastaan.

Hyvinvointialueet ovat kokeilleet erilaisia palveluautojen konsepteja, joissa pyörien päältä tarjotaan esimerkiksi tavallisimpia laboratoriotestejä, pidetään vastaanottoja ja annetaan neuvontaa tai palveluohjausta. Selvityksen tulokset julkaistaan KT:n verkkosivuilla osoitteessa kt.fi. 

Hyviä kokemuksia kotihoidon etäkäynneistä

Kotihoidon etäkäyntejä on kaikista kotihoidon käynneistä kyselyn mukaan hyvinvointialueilla 2–20 prosenttia. Kysymykseen etäkäyntien osuudesta vastasi 11 hyvinvointialuetta.

• 89 prosentilla vastaajista kokemukset kotihoidon etäkäynneistä olivat erittäin tai melko hyviä.

• 89 prosenttia vastanneista hyvinvointialueista aikoi lisätä etäkäyntien osuutta kotihoidossa.

Kotihoidon etäkäynnit tehdään puhelimen, tietokoneen tai jonkin muun päätelaitteen välityksellä. Hyvinvointialueiden henkilöstölle on kertynyt etäpalvelusta hyvää kokemusta ja osaamista sen arvioimiseen, kenelle etäpalvelu soveltuu ja kenelle ei.

Kotihoidon asiakkaat ovat hyvinvointialueiden mukaan etäkäynteihin tyytyväisiä. Vastaajien mukaan he elävät etäkotihoidon avulla itsenäisesti ja hallitsevat omaa arkeaan paremmin. Etäkäynneillä henkilöstön vaihtuvuus oli vähäisempää ja käyntiajat voitiin sopia joustavammin.

Korkeatasoisten laitteiden ja verkkoyhteyksien myötä etäkäyntien koettiin hyvinvointialueilla olevan verrattavissa lähikäynteihin. Asiakkaat käyttävät samaa laitetta sosiaalisiin ryhmiin osallistumiseen ja pitävät sillä yhteyttä myös läheisiinsä.

Suurin osa alueista aikoo lisätä liikkuvia palveluja

Hyvinvointialueiden kokemukset liikkuvista palveluista ovat pääosin hyviä. Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden todettiin parantuneen, kun hoito ja asiantuntemus vietiin sitä tarvitsevien asiakkaiden luo. Henkilöstölle liikkuvat palvelut tarjoavat mahdollisuuden tehdä itsenäistä ja vaihtelevaa työtä. 84 prosenttia hyvinvointialueista aikookin lisätä liikkuvia palveluita lähivuosina.

Liikkuvien palvelujen todettiin kuitenkin sitovan tavallista enemmän henkilöstöresursseja. Kun työtä tehdään asiakkaan luona, osa työajasta kuluu siirtymiin ja matka-aika aiheuttaa kustannuksia. Liikkuva työ edellyttää myös muuttuvan työympäristön turvallisuuden uudenlaista huomioimista.

Palveluiden oikea-aikaisuuden ja vaikuttavuuden koettiin parantuneen. Samalla kivijalkapalveluiden ruuhkaa on onnistuttu keventämään ja vähentämään hukka-aikaa. Potilaat ja omaiset ovat hyvinvointialueiden mukaan tyytyväisiä liikkuviin palveluihin.

Palveluiden tarjoaminen liikkuvissa toimipisteissä aiheuttaa henkilöstölle myös ongelmia. Välimatkat ovat välillä pitkiä ja liikenteen keliolosuhteet vaikeita. Asiakkaiden luokse liikkuminen voi sitoa tavallista enemmän henkilöstöä.

Etävastaanotot ovat yleistyneet nopeasti

Hyvinvointialueet arvioivat, että etävastaanottoja on kaikista vastaanottokäynneistä 5–55 prosenttia.

Puolet vastaajista ei tiennyt etävastaanottojen osuutta tai ei halunnut arvioida sitä.

Kokemukset etävastaanottojen ja -klinikoiden käytöstä ovat rohkaisevia:

• 76 % vastaajista aikoi kasvattaa etävastaanottojen osuutta.

• 61 % piti kokemuksia erittäin tai melko hyvinä.

• 59 % tarjosi etävastaanottopalveluja pääosin omin voimin.