Vammaisaktivisti ja sosiaaliohjaaja Yodit Melaku: “Yhdenvertaisuus on otettava ohjenuoraksi”

Kynnys ry on vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö, joka järjestää koulutuksia, tuottaa tiedotusmateriaalia ja tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa. Kynnys ry:n yhteydessä on toiminut vuodesta 2004 henkilökohtaisen avun valtakunnallinen verkosto Assistentti.info, jonka sosiaaliohjaajana Yodit Melaku toimii. Subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun tuli lakiin vuonna 2009.

Työssään Yodit Melaku palvelee vammaispalveluun liittyvissä asioissa ja opastaa asiakkaita käyttämään oikeuksiaan. Neuvoja tarvitaan myös tilanteissa, joissa sairaus etenee tai vamma muuten pahenee ja avun tarve kasvaa. Palveluun voivat soittaa kaikki tietoa tarvitsevat.

Avustaja mahdollistaa työnteon

Yodit Melakun mielestä on tärkeää huomata, että henkilökohtainen avustaja on työpaikalla vammaista henkilöä varten. Avustaja mahdollistaa sen, että työntekijä voi vammastaan huolimatta tehdä työssä vaaditut asiat. Avustaja ei tee töitä avustettavan puolesta eikä auttele muita. Avustaja on vaitiolovelvollinen työssään kuulemistaan asioista.

– Verkostomme koulutuksiin osallistuu pääasiassa avunkäyttäjiä ja palveluiden tuottajia sekä jonkin verran sosiaalialan työntekijöitä. Olisi hyvä, jos myös muita kuntien ja hyvinvointialueiden edustajia osallistuisi, jotta tietous siitä, mitä henkilökohtainen apu on, leviäisi.

Melaku kertoo työnsä olevan suurelta osin ruohonjuuritason neuvontaa, johon kuuluu voimaannuttaminen. Monelle esimerkiksi vieraan ihmisen päästäminen kotiinsa ja elämäänsä voi tuntua vaikealta.

Henkilökohtaista apua järjestävät hyvinvointialueet. Vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua tietyin edellytyksin muun muassa päivittäisiin toimiin ja mahdollistamaan työnteko sekä opiskelu. Tällä hetkellä alle 20 prosenttia vammaisista henkilöistä on ansiotyössä.

– Ehdottomasti useamman pitäisi päästä siihen työhön, mihin on kouluttautunut ja mitä on mahdollista tehdä, Melaku sanoo.

Muutoksen eväät asenteissa

Yodit Melakun mukaan työnantajan tahtotila ratkaisee sen, kykeneekö vammainen henkilö tekemään työtä, johon hänellä on osaaminen. Rekrytoinnin ongelmiin pitää hänen mielestään puuttua asennekasvatuksella ja tietouden lisäämisellä. Tutkimukset osoittavat, että monimuotoisuus lisää työyhteisöjen tehokkuutta. Avarakatseisuus koituu myös työnantajan eduksi.

Asenteiden ohella Melaku näkee ongelmia eläkejärjestelmässä, joka vaikeuttaa työhönpääsyä. Myös palkkatuen leikkaukset ovat vaikeuttaneet vammaisten henkilöiden työllistymistä.

Anonyymi rekrytointi voi jonkin verran auttaa selättämään ennakkoluuloja. Lisäksi työnantajien pitäisi uskaltaa ottaa asiat suoraan puheeksi, eikä olettaa asioita.

– On ikävää, jos esimerkiksi kysymättä oletetaan vamman aiheuttavan sairauspoissaoloja tai vaativan työnantajalta kalliita erikoisjärjestelyjä. Esteettömät tilat ovat hyväksi kaikille.

Melaku mainitsee työolosuhteiden järjestelytuen, josta valitettavan harva tietää. Yhdenvertaisuuslain mukaan työpaikalla on tehtävä työntekijän tarvitsevat kohtuulliset mukautukset. Kustannukset eivät jää kuitenkaan työnantajan harteille, vaan Kela maksaa tukea esimerkiksi sopivien kalusteiden tai muiden työvälineiden hankintaan.

Melakun mielestä yhdenvertaisuus tulee ottaa konkreettiseksi tavoitteeksi ja ohjenuoraksi työnantajien toiminnassa. Tähän velvoittaa myös Agenda 2030, johon Suomi on sitoutunut.

– On mentävä siihen suuntaan, että kaikki otetaan mukaan rakentamaan tätä maata ja antamaan se työpanos, johon kykenee. Tähän tarvitaan suunnannäyttäjiä, jotka uskaltavat palkata henkilöitä heidän vammastaan huolimatta.

Kuka hän on?