Työelämän kehittämisen asiantuntija Anna-Mari Jaanu: ”Jokaisessa meissä asuu pieni kehittäjä”

Kun Venla-gaala alkoi, Anna-­Mari Jaanu asettui television äärelle. Kärkikaartin näyttelijät ja ohjaajat juhlivat upeissa puvuissaan, mutta Jaanun ajatukset lipuivat aivan toisaalle

”Tällainen gaala pitää järjestää myös kunta-alan hyvälle työlle!” ­Jaanu hoksasi.

Hän alkoi ideoida gaalaa, jossa palkittaisiin vuoden kehittämisteot. Kunnissa nimittäin kehitetään kaiken­laista kovaa kyytiä. Gaala olisi tapa nostaa ­oivalluksia esille ja levittää niitä laajemmallekin.

Hoksauksen seurauksena kunnat ja hyvinvointialueet ilmoittavat nyt joka vuosi ideoitaan Tekojen tori -portaaliin. Innostavimmat valitaan, ja tekijät kutsutaan joulukuussa Tärkeissä töissä -gaalaan, jossa heille ojennetaan kunniakirja.

– Tilaisuus on jopa liikuttava. Ihmiset ovat usein hyvin otettuja siitä, ­että heidän työnsä huomioidaan, Jaanu sanoo.

Eräs sairaanhoitaja kertoi ­Jaanulle, että hänen työpaikallaan Tärkeissä ­töissä -kunniakirja on näkyvällä ­paikalla kahvihuoneen seinällä. Kotisoh­valla syntyneestä ideasta on tullut Jaanun työvuoden jokavuotinen huipentuma.

Tavoitteena uudistaa työelämää

Uusien ideoiden kehittäminen ja kehit­tämistyön tukeminen on seurannut Anna-Mari Jaanua läpi työuran. Tie on polveillut projekti- ja ­ohjelmatyöstä KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteiseen kunta-alan kehittämisohjelmaan. Sama työ jatkuu nyt Tärkeissä töissä -nimen alla.

– Meillä on valtavan hyvä henki, ja meillä on pääsopijajärjestöjen ­kanssa työssämme yhteinen missio. Tavoit­teemme on uudistaa työelämää niin, ­että ihmiset saisivat parempia palveluita ja henkilöstö voisi paremmin, Jaanu sanoo.

Jaanu on tärkeissä töissä monellakin ­tavalla. Tärkeissä töissä -tiimi tekee ­kunta- ja hyvinvointialan hyvää työtä ­näkyväksi ja tukee arjen työn kehittämisessä. Mutta työ on Jaanulle merkityksellistä muutenkin kuin vain nimensä puolesta.

– Työelämä muuttuu koko ajan ja uusia ajatuksia syntyy jatkuvasti. Haluan pysyä kehityksen kärjessä ja tietää, mitä tapahtuu ja mistä keskustellaan, Jaanu toteaa.

Jaanu pääsee näkemään sitä hyvää, ­mitä ympäri Suomea tehdään ja miten ihmiset innostuvat, kun he saavat vaikuttaa omaan työhönsä.

Kehittäminen ei ole tähtitiedettä

Kunnissa ja hyvinvointialueilla kehitetään työtä jatkuvasti. mutta välillä tarvitaan pientä tuuppausta.

– Monissa organisaatioissa kokeilukulttuuri on kirjattu henkilöstöstrate­giaan ­asti. Tuotekehittäjän ammattitutkinnot ovat myös lisääntyneet hurjasti, Anna-­Mari Jaanu kertoo.

Kehittämisen ei tarvitse olla ­mitään tähtitiedettä tai maata järisyttäviä mullis­tuksia. Oman arkityön oivaltaminen ­uudesta näkökulmasta on jo paljon. Se taas kasvattaa sitoutumista työhön.

– Nykyään ymmärretään, että henkilöstö tekee tuloksen. Mikään organisaatio ei pärjää ilman motivoitunutta henkilöstöä, Jaanu painottaa.

"Nykyään ymmärretään, että henkilöstö tekee tuloksen.”

 

Anna-Mari Jaanu

Onnistumisia pitää juhlia kunnolla

Millä reseptillä hyvää kehittämistä sitten syntyy? Tärkeintä on ottaa mukaan ­kaikki ne ihmiset, joita asia koskee.

– Kehittäminen ei saa lähteä pelkästään ylhäältä, vaan mukaan tarvitaan myös ne työntekijät, jotka työskentelevät lähellä asiakkaita. Heilläkin on valtavasti ideoita toimintatapojen uudistamiseen. Eräs kunnanjohtaja totesi kerran, ­että ­jokaisessa meissä asuu pieni ­kehittäjä.

Paljon tarvitaan aikaa ­kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle. Myös vetovastuun määrittäminen on tärkeää.

– Kehittäminen ei tapahdu sormia napsauttamalla. Hyväkin kehitystyö voi unohtua mappi ö:hön, jos kehitystyön hedelmiä ei viedä osaksi jokapäiväistä työntekoa.

Siksi pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus ovat avainasemassa.

– Ja sitten kun onnistutaan, sitä pitää juhlia kunnolla!

Kunnat kulkevat tekoälyn aallonharjalla

Anna-Mari Jaanu on työssään melkoisella näköalapaikalla. Millaisia mullistuksia hän näkee tulevaisuuden työssä?

– Väestö vanhenee ja työvoima vähe­nee. Se heijastuu tietysti talouteen. ­Ilmastonmuutoksen vaikutukset ­tulevat näkymään kunta-alan työssä. Iso murros on myös digitalisaatio ja teko­älyn hyödyntäminen yhä paremmin, Jaanu pohtii.

Tekoälyn suhteen Jaanu on erittäin ylpeä kunta-alasta. Keväällä 2024 tehdyn selvityksen mukaan kunnat ovat tekoälykehityksessä aallonharjalla. Eniten generatiivinen tekoäly myllää asiantuntijoiden työtä. Jaanu kannustaakin työyhteisöjä yhä suurempaan uteliaisuuteen ­tekoälyä kohtaan.

– Vaikka olisi mitkä strategiat, vain yhdessä oppimalla ja kehittämällä saa ­tekoälystä parhaat hyödyt.

Julkinen ala täynnä mahdollisuuksia

Tulevaisuutta ennustavat myös nuorten ajatukset. Anna-Mari Jaanu koordinoi nuorten kunta-alan työntekijöiden verkostoa. Verkosto haluaa tukea julkisen työn houkuttelevuutta ja nostaa esiin ­kehityskohteita.

– Nuoret ajattelevat, että kunnat ovat hyviä työpaikkoja, joissa on paljon mahdollisuuksia. Tätä ajattelua pitäisi tehdä näkyväksi, sillä julkisuuskuva on jossain määrin negatiivinen.

Nuorten toiveissa korostuvat erityisesti työhyvinvoinnista huolehtiminen, joustavuus ja mahdollisuus oman työn kehittämiseen.

Mikä saa Anna-Mari Jaanun innostumaan omasta työstään ja kehittämistyön tukemisesta?

– Yhteiskunta ei toimisi ilman hyvää julkista sektoria. Taloustutkimuksen kyselynkin mukaan suomalaiset arvostavat julkisen työn merkitystä ­omassa ­arjessaan, Jaanu toteaa.

Hän lisää, että julkinen sektori ei ole byrokraattinen ja jämähtänyt, vaan ­koko ajan tapahtuu paljon myönteistä kehi­tystä. Jaanu haluaa vaikuttaa siihen kehi­tykseen omalta osaltaan.