Hyvinvointialueet lisäsivät täydennyskoulutusta

Työnantajan järjestämään täydennyskoulutukseen osallistuvan henkilöstön määrä kasvoi vuonna 2023 hyvinvointialueilla ­tasolle, jolla se oli ennen koronapandemiaa. Koulutukseen osallistui 72 prosenttia hyvinvointialueiden ­henkilöstöstä. Vuosina 2020–2022 koulutukseen osallistui  vain noin puolet sote-henkilöstöstä.

Täydennyskoulutuksella työnantaja varmistaa, että henkilöstön osaaminen pysyy ajan tasalla ja ­kehittyy uuden tiedon sekä menetelmien mukana. Sote-alan ammattihenkilöillä on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää työssä tarvittavia tietoja ja ­taitoja. Työnantajan järjestämä täydennyskoulutus perustuu koulutussuunnitelmaan, joka huomioi yksilölliset ja ammattiryhmäkohtaiset tarpeet. Työnantajat järjestävät koulutusta itse tai ostavat sitä.

Vuonna 2023 täydennyskoulutuspäiviä oli ­eniten lääkäreillä, hammaslääkäreillä ja muilla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla ammattiryh­millä, kuten sosiaalityöntekijöillä ja psykologeilla. Koulutukseen osallistui 79 prosenttia lääkäreistä, joilla oli koulutuspäiviä vuodessa keskimäärin 5,7. ­Muissa korkeasti koulutetuissa ammattiryhmistä koulutukseen osallistuneita oli 81 prosenttia ja koulutuspäiviä keskimäärin 4,3 päivää.

Yksi koulutuspäivä vastaa vähintään kuuden tunnin koulutusta. Viisi vuotta sitten koulutusta oli 3,9 päivää osallistujaa kohden, kun viime vuonna luku oli 2,9. Koulutuspäivien määrä on laskenut kaikissa henkilöstöryhmissä. Syitä tähän ei kysytty tiedustelussa.

Kustannukset työnantajille 124 miljoonaa euroa

Rahoitusvastuu täydennyskoulutuksesta on työn­antajalla. Koulutuksen välittömät kustannukset olivat keskimäärin 345 euroa henkilöä kohden. Siihen lasketaan mukaan kurssimaksut, majoitus, matkat ja sijaisten palkat sivukuluineen. Näistä aiheutuneet kustannukset olivat hyvinvointialueilla ­arviolta ­yhteensä 56 miljoonaa euroa.

Kun summaan lisätään myös koulutukseen osallistuneiden palkkakustannukset koulutuspäivien ajalta, täydennyskoulutuksen kokonaiskustannukset hyvinvointialueille olivat vuonna 2023 arviolta 124 miljoonaa euroa.

Jatkossa seurataan myös vaikuttavuutta

Tänä vuonna tuli voimaan sote-henkilöstön täydennyskoulutusta ohjaava asetus. Asetuksen mukaan työnantajan on seurattava, että sen oma ja ostopalveluiden henkilöstö osallistuu riittävästi täydennyskoulutukseen. Määrän ja kustannusten lisäksi seurataan myös koulutusten laatua ja vaikuttavuutta.

KT selvitti hyvinvointialueiden henkilöstön täydennyskoulutusta tiedustelulla. Siihen vastasi 19 hyvinvointialuetta, joilla työskentelee 92 prosenttia henkilöstöstä. Tiedot kaikista henkilöstöryhmistä saatiin 13 hyvinvointialueelta.