Näin valmistaudut kunnassa TE-uudistukseen

TE-uudistuksessa työllisyys­palvelut siirtyvät ­valti-olta kunnille 1.1.2025. ­Uudistuksen myötä valtiolta kuntiin siirtyy liikkeen luovutuksella 4 400 henkilöä.

TE-uudistuksessa Suomeen tulee yhteensä 45 työllisyysaluetta tai kuntaa, jotka vastaavat työvoimapalveluiden järjestämisestä. Uudistus tuo ­mukanaan ­monia muutoksia siirtyvän henkilöstön asemaan, mikä tuo haasteita uusille työnantajille. Tästä artikkelista voit lukea vastauksia KT:lle usein esitettyihin kysymyksiin.

Milloin yt-neuvottelut tulee käydäja milloin ne voidaan käynnistää?

Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilös­tölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnassa ja hyvinvointialueella toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoimintaneuvotteluita tulee siis käydä monissa tilanteissa.

Yhteistoimintalaissa eli laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja ­hyvinvointialueella on erikseen todettu asiat, ­joita ainakin on käsiteltävä yhteistoiminnassa. ­Näitä ovat esimerkiksi sekä henkilöstön asemaan merkittä­västi vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa ­että kunnan tai hyvinvointialueen palvelurakenteessa.

Kunnat järjestävät työllisyyspalvelut usein merkittävästi eri tavalla, kuin miten ne on valtiolla järjestetty. Tämä aiheuttaa uudistuksen yhteydessä muutoksia sekä palveluiden järjestämistapaan että usean henkilön työtehtäviin. Näin ollen on todennäköistä, että useissa kunnissa on heti liikkeen luovutuksen jälkeen tarpeen käynnistää yhteistoimintaneuvottelut.

Liikkeen luovutuksella siirtyvä henkilöstö on kunnan henkilöstöä vasta 1.1.2025, minkä vuoksi ­viralliset yhteistoimintaneuvottelut voidaan ­aloittaa vasta 1.1.2025.

Epävirallisia keskusteluja voidaan käydä jo vuoden 2024 aikana. Nämä keskustelut eivät kuitenkaan ole yhteistoimintalaissa tarkoitettuja neuvotteluita.

Mihin tehtävään henkilöt siirtyvät?

Liikkeen luovutuksessa lähtökohtana on, että henkilöstö siirtyy omassa tehtävässään ja jatkaa vanhan tehtävän suorittamista.

Käsillä olevassa TE-muutoksessa vanhaa tehtävää ei aina voida tarjota sen vuoksi, että vastaanottavaan kuntaan ei siirry niin sanottua toiminnallista kokonaisuutta, kuten normaalisti liikkeen luovutusten yhteydessä. Uudistusta koskevan lainsäädännön johdosta, kunta ei aina edes voi järjestää palvelu­kokonaisuutta samansisältöisenä kuin valtiolla.

Jos tehtäviä on tarpeen muuttaa olennaisesti, työnantajan tulee KT:n arvion mukaan käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, joissa arvioidaan ­käsillä olevan asian perusteita, vaikutuksia ja ­vaihtoehtoja.  Yhteistoimintaneuvotteluiden aikana tarkentuu ­tieto siitä, mitä osaamista ja kokemusta siirtyvällä henkilöstöllä on. Saadun tiedon avulla työnantaja voi ­arvioida, mitä tehtäviä kenellekin tarjotaan, jotta työnantaja täyttää työntarjoamisvelvollisuutensa lainsäädännössä vaaditulla tavalla.

Yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä työn­antaja voi kohdella siirtynyttä henkilöstöä mahdollisimman tasapuolisesti.

Voiko tehtävän luoda määräajaksi?

Jos vanhaa tehtävää ei voida tarjota, KT on esittänyt kunnille harkittavaksi toimintatapaa, jonka ­mukaan tehtävän sisältö muutetaan aluksi määräajaksi.

Yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen arvioidaan, mitä muuttuneita tehtäviä kenellekin tarjotaan. Liikkeen luovutuksella siirtyneille tarjotaan tehtäviä, ­jotka lähinnä vastaavat heidän vanhoja tehtäviään ottaen huomioon heidän työkokemuksensa ja koulutuksensa.

Toimintatavat määräaikaisten ja muidenkin tehtäväjärjestelyiden osalta määräytyvät eri tavoin riippuen siitä, onko kyseessä virka- vai työsuhde.

Työntekijän kanssa voidaan sopia määräaikai­sesta tehtävämuutoksesta. Työnantajalla voi olla myös mahdollisuus siirtää työntekijä määräaikaisesti KVTESin I. luvun 10. §:n nojalla enintään kahdeksan viikon ajaksi toisiin tehtäviin.

Viranhaltijan kohdalla sovellettavaksi voi tulla ­virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen viranhaltijalain 23. §:n nojalla tai toiseen virkaan siirtäminen viranhaltijalain 24. §:n nojalla.

Virka- vai työsuhteeseen?

Siirtyvä henkilöstö työskentelee valtiolla pääosin virkasuhteessa, ja heihin noudatetaan valtion virkamieslakia. Henkilöstön siirtyessä kuntien palvelukseen heihin ryhdytään soveltamaan muun ­muassa ­lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta ­sekä kuntalakia. Näiden lakien mukaan virkaa käytetään vain, jos tehtävä sisältää julkisen vallan käyttöä.

Vastaanottavan työnantajan tulee arvioida kunkin siirtyvän tehtävän kohdalla, onko kyse työsuhteesta vai virkasuhteesta.

Julkisen vallan käytöstä on kyse esimerkiksi ­­­­­­­­tilanteissa, jossa:

tehtävän suorittaja voi lakiin perustuvan ­toi­-mivaltansa perusteella yksipuolisesti päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta,

tehtävän suorittaja voi lakiin perustuvan ­toimi­-valtansa nojalla yksipuolisesti antaa toista velvoittavan määräyksen tai muulla tavalla ­tosiasiallisesti puuttua toisen etuun tai oikeuteen,

tehtävässä, johon voi kuulua esittelyä kunnallisessa päätöksentekoprosessissa,

käytetään kunnan delegoitua päätösvaltaa,

valmistelutoimenpiteillä on merkittävä vaikutus päätöksentekoon.

Sovelletaanko siirtyvään henkilöstöön KVTES-sopimusta?

KT sopi kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöjen kanssa niin sanotulla aikaistamissopimuksella, ­että siirtyvä henkilöstö siirtyy kunta- ja hyvinvointi­alan virka- ja työehtosopimusten soveltamisen piiriin heti siirron toteutumisen jälkeen eli 1.1.2025 ­alkaen. Näin ollen siirtyvään henkilöstöön sovelletaan ­KVTES-sopimusta heti 1.1.2025 alkaen.

Aikaistussopimuksessa on sovittu joistakin vain siirtyvää henkilöstöä koskevista virka- ja työehto­sopimusmääräyksistä. Sopimuksen sisältöä on ­selostettu KT:n yleiskirjeessä 10/2024.

Nämä määräykset koskevat työaikaa, ­palkkausta, säästövapaata, työkokemuksen laskentaa sekä valti­olla luottamusmiehenä tai ­työsuojeluvaltuutettuna toimineen irtisanomissuojaa. Määräyksistä osa on määräaikaisia. KT:n nettisivuilta osoitteesta ­Kt.fi löytyy KT:n ja palkansaajajärjestöjen yhteisiä esimerkkejä aiheesta.

Mitä tulee muistaa palkkaa määriteltäessä?

Palkka maksetaan liikkeen luovutuksella siirtyville henkilöille aluksi kokonaispalkkana. KT antaa myöhemmin ­tarkempaa ohjeistusta siitä, millä tavoin tehtävän vaativuuden nousu tai lasku vaikuttavat kokonaispalkkaan. On muistettava, että valtiolta siirtyneiden henkilöiden palkka ei saa vaikuttaa muiden palkan määräytymiseen.

Muiden kuin valtiolta kuntiin liikkeen luovutuksella siirtyneiden palkka määräytyy KVTESin palkkausluvun määräysten mukaisesti kunkin kunnan työn vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti.

KT antaa myöhemmin tarkempia ­ohjeita palkkaukseen. Keskustasolla neuvotteluiden kohteena oleva palkkausjärjestelmäuudistus vaikuttaa jatkossa palkan määräytymiseen. Tässä vaiheessa ­TE-tehtävissä olevat ovat, ainakin pääosin, hinnoittelemattomia eli palkkahinnoittelusta ei löydy sopivaa palkkahinnoittelukohtaa.

Millaista tukea KT tarjoaa henkilöstöä vastaanottaville työnantajille?

Työllisyyden edistämisen työnantajaverkosto on tarkoitettu kuntien henkilöstöjohtajille ja -päälliköille sekä muille valmisteluun osallistuville työnantajan edustajille. Verkosto käsittelee muun muassa kunnilta vaadittuja valmistelutehtäviä sekä muutosjohtamista.

Pääset mukaan verkostoon lähettämällä viestin osoitteeseen toimisto@kt.fi. Liitämme sinut verkos­ton postituslistalle. Saat käyttöoikeudet myös Linja-­palveluumme, josta löydät muun muassa verkoston tilaisuuksien aineistoja.

Työllisyysalueiden HR-vastuuvalmistelijoiden ­juridiikkaverkosto on puolestaan suunnattu työlli­syysalueiden vastuukuntien ja kuntayhtymien ­nimetyille HR-vastuuvalmistelijoille TE-­muutoksessa. Verkostossa ­käsitellään virka- ja työehtosopimuksiin liittyviä ­sekä muita työoikeudellisia asioita.'

Verkostojen kautta jaamme tietoa ja hyviä käytäntöjä. 

KT antaa muutostukea

KT tarjoaa vastaanottavilla työnantajille muutos­tukea ja -neuvontaa, ­jotta muutos sujuu mahdollisimman turvallisesti ja oikein, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtien.

Ohjeita ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin julkaistaan KT.n nettisivuilla sekä työnantajien omassa Linja-palvelussa. Linjaan kirjaudutaan työnantajan tunnuksilla, jotka saa tilattua osoitteesta toimisto@kt.fi.

TE-uudistukseen liittyvää ohjeistusta löytyy myös KT:n ­nettisivuilta osoitteessa kt.fi/te-uudistus2024. Jos jokin asia mietityttää sinua TE-muutok­sessa, voit laittaa sähköisesti kysymyksiä suoraan osoitteeseen te2024@kt.fi.

KT tukee työnantajia esimerkiksi yt-neuvotte­luissa, palvelussuhteen ehtojen ja palkkauksen ­yhteensovittamisessa sekä muutosjohtamisessa.

KT:n tavoitteena on turvata onnistunut TE-muutos, jotta työvoimapalvelut saavat kunnissa hyvän alun ja kuntalaisten tarvitsemat palvelut jatkuvat ilman keskeytyksiä.

KT haluaa varmistaa, että kunnilla on riittävät resurssit ja henki­löstö työllisyyden tehokkaaseen edistämiseen. KT on mukana muutoksen valtakunnallisessa valmistelussa ja valvoo työnantajien etuja.

Onnistunut TE 2024 -uudistus kasvattaa työlli­syyttä ja osaavan henkilöstön saatavuutta ­kunnissa ja yrityksissä. Näin kuntien elinvoima ja julkisen talouden kantokyky paranevat.