Tekoälyopas on tulossa opetukseen ja kasvatukseen, koska tukea tekoälyn käyttöön on kaivattu kentällä

Opetushallitus ja ministeriö ­tekevät parhaillaan kansallista tekoälyn tuki­materiaalia varhaiskasvatukseen ja kouluihin, koska opetuksen ja kasvatuksen järjestäjät ovat toivoneet apua tekoälyn käsittelyyn työssään.

Tukimateriaali koskee tekoälyn käyttöä varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä eli esimerkiksi kansanopistoissa.

Materiaalin ensimmäiset osat julkaistaan loppuvuodesta 2024 ja loput siitä vuoden 2025 alkupuolella. Tukimateriaali sisältää suosituksia ja lainsäädäntöä tekoälyn käytöstä.

Opas tehdään yhteistyössä

Tekoälyyn liittyvää tukimateriaalia laaditaan yhteistyössä varhaiskasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön, rehtorien, lasten, oppilaiden, huoltajien, tutkijoiden sekä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Tukimateriaalin tavoitteena on kasvattaa teko­älyyn liittyvää ymmärrystä sekä tukea tekoälyn ­vastuullista ja turvallista käyttöä opetuksessa ja oppi­misessa. Opas liittyy hallitusohjelmaan kirjattuun ­peruskoulun tulevaisuustyöhön sekä digitaalisten perustaitojen edistämiseen.

Tukimateriaali on ajankohtainen myös EU:n tekoälyasetuksen takia, joka on astunut voimaan 1.8.2024. Sen tavoitteena on edistää tekoälyn vastuullista käyttöönottoa EU:ssa.

KT kannattaa tuen tarjoamista

KT on jättänyt lausuntonsa asiasta ja korostaa, ­että on kansallisesti tärkeää tarjota kunnille ja koulutuksen järjestäjille tukea tekoälyn käyttöönotossa. ­Digitaalinen kehitys on nopeaa ja vaatii myös jatkuvaa osaamisen päivittämistä.

Henkilöstön täydennyskoulutus on tekoälyn ­osalta oleellista. KT:n mielestä opetushallituksen ­tulisi ­ottaa aktiivinen rooli täydennyskoulutuksen edistämisessä, ­sillä vastuu ei voi jäädä pelkästään kuntien ja ­kunkin koulutuksen järjestäjän harteille.

Koulutuksen järjestäjät tarvitsevat ­ajantasaista tietoa ja tukea tekoälyn käytöstä. KT muistuttaa, ­että tekoäly ei ole vain teknologiaa, vaan sillä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, erityisesti demokratiaan ja sananvapauteen.

Uhkina tekoälyn käytössä ovat muun muassa valheellisen tai vinoutuneen tiedon leviäminen ja sosiaa­linen kuplautuminen. Uhkana on myös, että koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia käyttää teko­älysovelluksia rajoitetaan liiaksi samaan aikaan, kun oppilaat hyödyntävät pidäkkeettömämmin saatavillaan olevia tekoälysovelluksia ja viettävät vapaa-­aikaansa tekoälyohjatussa somessa.

KT myös kasoo, että koulutuksen ­järjestäjien tulee vaatia järjestelmien toimittajilta luotettavaa analyysia algoritmien mahdollisista vinou­mista. EU:n tekoälyasetus tarjoaa raamit tekoälyn vastuulliselle käy­tölle myös koulutussektorilla. Asetus korostaa työntekijöiden tekoälyosaamisen kehittämistä.

Kunnat tarvitsevat rahaa koulutukseen

KT huomauttaa, että tekoälyn tehokas hyödyntäminen edellyttää laajaa koulutusta ja kunnille tulisi osoittaa rahoitusta tähän tarkoitukseen.

Myös yhteistyötä tarvitaan eri toimijoiden, ­kuten ministeriöiden, koulutuksen järjestäjien ja kuntien välillä, jotta tekoälyn käytön riskit ja mahdollisuudet voidaan hallita tehokkaasti. Tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää laajaa osaamista, jatkuvaa koulutusta ja kansallista ­yhteistyötä.

Yhteistyötä tarvitaan

Koulutuksen järjestäjät eivät voi yksin vastata teko­älyn tuomiin haasteisiin, vaan ne tarvitsevat ­tukea ja selkeitä suuntaviivoja. KT korostaa, että ilman ­yhteistyötä ja riittäviä resursseja on vaarana, ­että teko­älyn tuomat hyödyt jäävät saavuttamatta ja ­riskit kasvavat.

KT muistuttaa, että tekoälyn käytössä tietosuojalainsäädäntö on keskeistä. Koulutuksen järjestäjien on huolehdittava siitä, että tekoälyä käytetään vastuullisesti ja tietosuoja huomioiden.