Miten nuoria saataisiin lisää kunta-alalle?

Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinajärjestöjen yhteinen kunta-alan kehittämisjaos ­perusti alkuvuonna Nuorten kuntatyöntekijöiden verkoston, ­johon kutsuttiin kaksitoista alle ­30-vuotiasta kuntatyöntekijää. Verkoston idea on, että eri aloilla työskentelevät nuoret kuntatyöntekijät tuottavat uusia ­ideoita siitä, miten  kuntatyön houkuttelevuutta voisi lisätä. Lisäksi nuoret tuovat viestejä kentältä käsiteltäväksi kunta-alan kehittämisjaokseen ja työmarkkinatoimintaan.

– Yritämme ratkaista, miten kunta-­alalle saadaan enemmän nuoria työllistymään, ja ennen kaikkea, miten kunta-­alan pitovoimaa voitaisiin paran­taa eli saataisiin nuoret pysymään ­kuntatöissä, verkoston jäsen Heini Hosio tiivistää.

Eri puolilla Suomea työskentelevät nuoret kuntatyöntekijät kokoontuivat keväällä neljä kertaa lähi- ja etäkokouksiin. Toukokuussa he saivat valmiiksi esityksen kuntatyön imun parantamiseksi.

Kesäkuun alussa Heini Hosio ­paljasti esityksen kunta-alan kehittämisjaoksen kokouksessa ­Kuntatalolla ­yhdessä Lahden kaupungin rekrytointiasiantuntijan Jenna-Mari Aholan kanssa.

"Kerta-palkkioiden jouhevammalla käytöllä voisi lisätä pitovoimaa.”

Heini Hosio

Tärkeintä Nuorten verkoston mielestä on tukea kuntatyöntekijöiden työhyvinvointia eri elämäntilanteissa, ja nimenomaan ennaltaehkäisevästi.

– Kunta-alalla on sellaiset arvot, ­että työ tehdään hyvin. Kun työtä on paljon, seuraa uupumusta. Asiaan ­pitää puuttua alusta asti, eikä vasta ­sitten, kun ongelmat näkyvät työntekijän ­hyvinvoinnissa, Hosio sanoo.

Nuorten verkosto haluaisi kuntiin ­nykyistä järeämpiä työterveyspalve­luja sekä myös mielenterveyspalvelut kaikille kuntatyöntekijöille. Työntekijän ­palautumiseen ja taukoihin pitää verkoston mielestä satsata. Esihenkilöiden ­pitäisi muistaa osoittaa arvostusta hyvin tehdystä työstä kiitoksella ja ­positiivisella palautteella.

Toiseksi tärkeimpänä nuorten ver­kosto pitää sitä, että kunnat ovat joustavia, vakaita ja perhemyönteisiä työnantajia. Käytännössä tämä tarkoittaa työsuhteiden aikaisempaa nopeampaa vakinaistamista ja määräaikaisuuksien ketjutuksen välttämistä.

Myös etätöitä pitäisi ­voida tehdä e­n­tistä joustavammin. Kolmanneksi Nuorten verkosto puuttuisi palkkaukseen.

– Kertapalkkioiden nykyistä jouhevammalla käytöllä voisi yrittää lisätä ­pitovoimaa nuoriin kunnissa.

Työhyvinvointia ja vakinaisia työsuhteita

Epävarmat ajat talouden heilahteluineen ovat lisänneet nuorten arvostusta kuntia kohtaan työnantajana. Kun aiemmin monet Heini Hosion ystävät ja lähei­set ajattelivat, että kunnassa hankitaan ­ensin kokemusta ja jatketaan työuraa sen jälkeen yksityisellä puolella, nyt nuoret jäävät Hosion havainnon mukaan mielellään kuntaan töihin.

Heini Hosio on 26-vuotias Helsingin kaupungin suomen kielen opettaja. Hän on työskennellyt opettajana opiskeluajoista lähtien.

Valmistuttuaan maisteriksi Hosio työskenteli vuoden verran määräaikaisena äidinkielen opettajana yläkoulussa, jonka jälkeen hän sai yksityi­seltä ­puolelta vakituisen työpaikan suomen kielen opettajana ­kotoutumispalveluissa.

Hosio työskenteli kymmenen kuukautta kotouttamispalveluissa, kunnes aloitti tämän vuoden tammikuussa nykyi­sessä työssään suomen opettajana Stadin Ammattiopistossa.

– Yksityisellä puolella tessissä oli mainittu, että sairaslomapäivistä ei saa täyttä palkkaa ja muutenkin palkkauksessa oli epäselvyyttä, Hosio sanoo.

Kolmen lapsen äitinä Hosio muistuttaa, että pienten lasten kanssa sairastelua on paljon. Se vaikutti hänen päätöksensä palata kuntaan töihin.

– Kaikki tietävät kunta-alan taloushaasteet ja kiireen, mutta toisaalta työ on tärkeää ja omaan työyhteisöön voi ­aina tukeutua, Hosio sanoo.

Turha ikäpuhe pois ja digitöitä kaikille

​Nuorten kuntatyöntekijöiden verkostoon Heini Hosio lähti mukaan, koska halusi tavata muita nuoria työntekijöitä ja vaikuttaa siihen, miten nuoria ja työ­uransa aloittavia työntekijöitä kohdellaan työelämässä.

Hosion mukaan Nuorten ­verkostossa on puhuttu siitä, että nuoret työntekijät kaipaisivat entistä toimivampia ­perehdytystapoja. Perehdytyksen tarvetta lisää tosiasia, että uusilta työntekijöiltä vaaditaan alusta asti paljon.

Nuorten kuntatyöntekijöiden ver­kosto haluaisi myös kitkeä työpaikoilta pois niin sanotun ikäpuheen.

– Puhe ”nuorista työntekijöistä” ­sisältää aina pienen negatiivisen asenteen. ­Monet nuoret ovat kuitenkin jo hyvin ammattitaitoisia ja suorittaneet pitkiä koulutuksia. Ihmistä pitäisi arvioida kokemuksen ja osaamisen eikä vain iän kautta, Hosio sanoo.

Nuoria työntekijöitä harmittaa se, ­että työpaikoilla kaikki digi- ja somehommat voidaan helposti sälyttää nuorten harteille, ikään kuin vanhempien työntekijöiden ei kannattaisi kehittää digiosaamistaan tai nuoret luonnostaan haluaisivat erikoistua someasioihin.

– Kokouksissa taas nuoria monesti esitetään sihteeriksi, jotta vanhemmat työntekijät saavat keskustella asiantuntijan roolissa, Hosio sanoo.

Nuorten kuntatyöntekijöiden ver­kosto haluaa parantaa kunta-alan mainetta ja työnantajamielikuvaa yhteistyössä eri viestinten kanssa.

– Kun kunta-alalta on jokin uutinen, se on yleensä negatiivinen. Kuitenkin kunnissa tehdään hyvässä yhteishengessä hyvin merkityksellistä työtä, jolla vaikutetaan suoraan ihmisten hyvinvointiin. Tätä positiivista näkökulmaa ­pitäisi saada markkinoitua medioihin.