Vuosi on täynnä vaikuttamistyötä

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on tänä vuonna mukana lukuisissa Orpon hallituksen kolmikantaisissa työryhmissä, jotka valmistelevat hallitusohjelman mukaisesti työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistamista.

Hallituskauden isoja kysymyksiä ovat ­hyvinvointipalveluiden kustannukset, työllisyys­asteen nosto ja toimivien työmarkkinoiden, työrauhan sekä henkilöstön saatavuuden turvaaminen. KT:n näkemyksen mukaan suomalaisten tarvitsemat hyvinvointipalvelut turvataan parhaiten huolehtimalla siitä, että julkisen talouden kustannukset pysyvät tasapainossa menojen kanssa. Lisäksi on pidettävä huolta toimivista työmarkkinoista ja henkilöstön riittävyydestä.

Vuoden 2024 aikana KT on antanut syyskuun alkuun mennessä hallituksen esityksistä ennätykselliset 39 lausuntoa. Lisäksi se on antanut 6 asiantuntijalausuntoa kuulemistilaisuuksissa.

Työttömyysvakuutusmaksut alenevat

Työllisyysrahasto päätti elokuun lopussa alentaa työttömyysvakuutusmaksuja vuonna 2025. Kunta-­alan työnantajien maksu laskee keskimäärin 0,27 ja hyvinvointialan 0,29 prosenttiyksikköä. ­Rahassa ­tämä tarkoittaa kunta-alalle noin 26 miljoonan euron säästöjä ja hyvinvointialalle 31 miljoonan ­euron säästöjä.

KT:n toimitusjohtaja ja Työllisyysrahaston hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2025 valittu Markku Jalonen on tyytyväinen, että työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuja voitiin alentaa vuodelle 2025.

– Työnantajien työvoimakustannukset alenevat ja palkansaajien ostovoima paranee jonkin verran Työllisyysrahaston taloutta vaarantamatta. On arvokasta, että työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöt ovat yksimielisesti tehtyjen esitysten takana, hän sanoo.

Työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu on 0,59 prosenttia palkasta, joka on 0,20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2024.

Työnantajan maksu riippuu palkkasummasta. Kun työnantajan maksama palkkasumma on enintään noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa, maksu on 0,20 prosenttia palkkasummasta. Kun työnantajan palkkasumma on suurempi, maksu on 0,80 prosenttia 2,5 miljoonaa euroa ylittävältä osalta.

Työnantajan keskimääräiseen maksuun sisältyy 0,02 prosenttiyksikön muutosturvaosuus, jolla rahoitetaan 55 vuotta täyttäneiden irtisanottujen työntekijöiden työttömyysturvapaketteja.

Jos työnantaja irtisanoo yli 55-vuotian työntekijän tuotannollistaloudellisesta syystä, se voi joutua maksamaan muutosturvamaksua. Maksu määräytyy muutosturvakertoimen avulla työnantajan palkkasummasta. Muutosturvan maksukerroin täyden muutosturvamaksun rajalla vuonna 2025 on 2,2, kun se vuonna 2024 oli 2,9.

Lopetetun aikuiskoulutustuen tilalle malli

Budjettiriihessä päätettiin kohdentaa työelämässä olevien täydennyskoulutukseen 10 miljoonaa ­euroa vuodessa. Kyseessä on aikuiskoulutustuen korvaava järjes­telmä, jonka on tarkoitus vastata ­erityisesti erityisopettajien ja sairaanhoitajien koulutustarpeisiin.

Työ käynnistyi toukokuussa, kun ­työministeri ­Arto Satonen kutsui KT:n, Halin, Sivistan, Tehyn ja Superin edustajat pyöreän pöydän keskusteluun siitä, miten täydennyskoulutukseen suunnatut varat olisi mahdollista kohdentaa. Lisäksi osapuolet esittävät omat alustavat ehdotuksensa varojen kohdentamisesta vuodelle 2025 ennen juhannusta. KT, ­Sivista ja Hali jättivät työnantajajärjestöjen yhteisen esityksen. Myöhemmin kokoonpanoa täydennettiin ­JHL:n edustajalla.

Työryhmä keskittyy työssään työn ja opintojen ­yhteensovittamisen vaihtoehtoihin sosiaali- ja terveys- sekä kasvatus- ja opetusaloilla.

Työryhmän työ etenee kaksivaiheisesti. Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä on esittää työn ja opintojen pilottimalli syksyn riiheen 2025. Toi­sessa vaiheessa sen tulee esittää ratkaisuvaihtoehdot ­seuraaville vuosille 2026 – 2028 siitä, miten työn ja opintojen ­yhteensovittaminen olisi mahdollista kohdennetun rahoituksen turvin.

Ehdotusten valmistuttua ehdotukset siirtyvät työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Suomen Yrittäjien keskusteltavaksi. Lopullisen selvityksen on tarkoitus valmistua puoliväliriiheen 2025 mennessä.

KT on tuonut esiin, että esitetty rahoitus on riittämätön henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. ­Lisäksi aikuisopiskelun tukea tarvittaisiin työvoimapula-aloilla alanvaihtajille uusien tutkintojen suorittamiseen. n

Yhteiset tavoitteet eläkeuudistukselle

Muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä tarkoittaa euroissa noin miljardia euroa vuodessa.

Orpon hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat hyväksyneet yhteiset tavoitteet tule­valle eläkeuudistukselle. Järjestöjen tulee antaa ­yhteinen esityksensä eläkejärjestelmän uudistamisesta tammikuun 2025 loppuun mennessä.

Neuvottelujen tavoitteena on sopia konkreettisista muutoksista työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi.

Tavoitteena on myös löytää keinot siihen, miten eläkevakuutusmaksujen tasoa voidaan vakauttaa pitkällä aikavälillä. Lisäksi etsitään keinoja julkisen talouden kokonaisuuden merkittävään vahvistamiseen.

Isot taloudelliset tavoitteet asetettu muutostyölle

Eläkejärjestelmän muutostyölle on asetettu isot ­taloudelliset tavoitteet. Eläkejärjestelmään tehtävien muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suh­teessa bruttokansantuotteeseen, mikä tarkoittaa euroissa vuosittain noin miljardia euroa.

Neuvottelut ovat tällä hetkellä siinä vaiheessa, ­että järjestöt ovat saaneet erilaisia selvityksiä Eläketurvakeskukselta, Työeläkevakuuttajat Telalta sekä valtiovarainministeriöitä ja sosiaali- ja terveysministeriötä. Lisäksi työryhmässä on kuultu laa­jasti asiantuntijoita.

Selvitykset ja kuulemiset jatkuvat vielä syksyn aikana, mutta vähitellen ollaan siirtymässä varsinaiseen neuvotteluvaiheeseen.

Selvityksien pääpaino on ollut työnantajan eläkevakuutuksen (TyEL) sijoitustuottojen parantami­sessa ja riskitason nostamisessa.

Toinen iso kokonaisuus koskee sääntöpohjaista vakautusjärjestelmää. Lisäksi ryhmässä on ­selvitetty muun muassa erilaisten etuuksien muutosten kustannusvaikutuksia.

Työeläkejärjestelmää on tarpeen uudistaa, ­koska syntyvyyden laskun, huoltosuhteen heikkenemisen ja heikon talouskasvun vuoksi eläkejärjestelmän ­rahoituksellinen kestävyys on heikentynyt. 

Suojelutyötä pohdittu työryhmässä

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä on valmistellut suojelutyön turvaamista työtaistelutilanteissa. Hallitusohjelman mukaan hallitus valmistelee lainsäädännön, jolla turvataan suojelutyön järjestäminen ristiriitatilanteessa.

Työryhmän toimikausi oli 27.3.–6.9.2024. Työryhmän tehtävänä oli laatia mietintö tarvittavista lainsäädäntömuutoksista hallituksen esityksen muotoon. Tavoitteena on, että hallitus antaa esityksen eduskunnalle joulu–tammikuun välisenä aikana.

Eduskunnan lausuma annettiin vuonna 2022  välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon tur­vaamisesta työtaistelun aikana koskevan lain yhteydessä. Laki oli määräaikainen ja sitä oli tarkoitus soveltaa tilanteissa, joissa asiakkaiden tai potilaiden henki tai terveys vaarantuu vakavasti kuntien tai kuntayhtymien järjestämää terveydenhuoltoa tai kotihoitoa koskevan työtaistelun aiheuttaman henkilöstövajauksen takia. 

KT pitää pysyvän suojelutyölainsäädännön säätämistä erittäin tärkeänä. n

Eläkemuutosten tulee vahvistaa julkista taloutta 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen, mikä tarkoittaa miljardia euroa.