”Parantamalla työhyvinvointia voi säästää miljoonia”

Hyvinvointialueet ovat ­taloudellisessa ahdingossa, ­joka on johtamassa osalla ­alueista ­jopa irtisanomisiin. Kaikilla kunnilla ei mene sen paremmin.

Jos olisi olemassa jokin konsti, ­jolla alijäämäisen budjetin saisi keikautettua neljässä vuodessa tasapainoon ja ­sitiä miljoonia euroja plussan puolelle, haluaisitko kuulla siitä?

Lapin yliopiston tutkija Marko ­Kesti sanoo, että hänellä on käsissään tällainen ratkaisu sekä kunnille että hyvinvointialueille. Sen nimi on QWL-­indeksi. ­Metodi on ollut käytössä vuodesta 2018 asti eri tutkimushankkeissa ja organisaatioissa. Lapin yliopisto tiedotti tänä vuonna, että menetelmä on valmis laajempaan käyttöön.

Englanninkielinen lyhenne QWL tarkoittaa työelämän laatua (Quality of Working Life). ­Indeksissä on 15 kysymystä, jotka selvittävät henkilöstön turvallisuudentunnetta, ­yhdessä ­tekemistä ja luovuutta. ­Rastitettavat väitteet ovat yksinkertaisia, kuten ”Koen, että työpanostani arvostetaan”. QWL-analysointi tehdään motivaatioteorian mukaan, jolloin tulos kertoo työhyvinvoinnista tuotantotekijänä.

– Työhyvinvointi ja tuottavuus tukevat toisiaan, Kesti sanoo.

Työntekijöiden jaksaminen on tärkeää

Idea on simppeli. Jos QWL-pisteet ovat korkeita, työntekijät viihtyvät töissään. Se tarkoittaa vähäisempiä sairaspoissaolopäiviä ja vähäistä työkyvyttömyysriskiä, koska iso osa työkyvyttömyydestä aiheutuu nykyisin uupumisesta.

Samalla hyvä indeksiluku voi osoittaa vähäisempää ostopalveluiden käytön tarvetta, sillä motivoitunut henkilökunta pystyy tuottamaan palveluja enemmän itse. Kaikki tämä tuo ­taloushyötyä.

Metodia on käytetty työhyvinvoinnin mittaamisen Kestin tiedon mukaan kymmenissä kunnissa ja viidellä hyvinvointialueella.  

– En tiedä kaikkia paikkoja, missä se on otettu käyttöön, koska QWL on ­vapaasti käytettävissä oleva tieteellinen innovaatio, Kesti sanoo. 

Kesti kertoo tutkineensa ennen ­koronaa Eläketurvakeskuksen kanssa suomalaisen työväestön QWL-indeksiä. Indeksi asettui noin 60 prosentin ­tasolle, kun hyvä pistemäärä olisi vähintään 70 prosenttia.

– Hyvinvointialueilla pisteet ovat tulleet vähän alaspäin koronan ja ­hyvinvointialueuudistuksen ­myötä. ­Tässä olisi iso potentiaali parantaa ­tuloksia kestävällä tavalla, Kesti sanoo.

Tähän mennessä hyvinvointialueet ja kunnat, jossa indeksiä on käytetty, ovat hyötyneet työkalusta ­taloudellisesti, ­mutta ne eivät silti erotu paremmalla ­taloudellisella tilanteella muista. ­Kestillä on tälle selitys.

– Hyvinvointialueuudistus on laskenut tuloksia, mutta tulevina ­vuosina tuloksia voidaan katsoa puhtaalta ­pöydältä, hän sanoo.

Toimenpiteitä on tarjolla

Alueilla ja kunnissa mitataan jo ­monen­- laisilla mittareilla työntekijöiden hyvinvointia, mutta QWL-­indeksin etuna on ­ennakointi.

– Se hälyttää jo ennen kuin sairaspoissaoloja tulee, Kesti kertoo.

Hälytystekijöitä ovat, jos työntekijä ei koe johtamista ­oikeudenmukaiseksi ­eikä voi allekirjoittaa väitettä, että ­esihenkilö luottaa häneen. Samoin järjestelmä ­hälyttää, jos työyhteisö sallii loukkaavan käytöksen eikä työpaikan ongelmiin puututa ­nopeasti. Lippu liehuu myös, jos työntekijä ei koe osaamisensa riittävän.

– Nämä kaikki ovat asioita, joihin esihenkilöt voivat vaikuttaa, Kesti rohkaisee kohti muutosta.

Kun ohjelma hälyttää, se antaa toimenpidesuosituksia. Näitä ovat esimerkiksi varhaisen välittämisen malli ja esihenkilöpajatoiminta. 

Marko Kesti

• Tutkija ja henkilöstötuottavuuden dosentti Lapin yliopistossa.

• Kehittänyt QWL-indeksin ja siihen perustuvan Aimo-ohjelman, jotka löytyvät kotisivuilta: markokesti.wordpress.com.

• Lapin yliopiston tutkija Marko Kesti on harrastanut telinevoimistelua ja yrittää samalla notkeudella kehittää työelämän laatua.

• ”QWL-indeksi hälyttää jo ennen kuin sairaspoissaoloja tulee.”