Kunnat tarvitsevat lisäaikaa

Viime vuoden maaliskuussa päätettiin, että työvoimapalvelujen tuottaminen siirtyy valtiolta kunnille vuonna 2025, jolloin henkilöstö siirtyy valtiolta kunnille liikkeen luovutuksella.

TE-muutokseen liittyvää lainsäädäntöä tarkennetaan edelleen. Hallituksen uudessa esityksessä muutettaisiin työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia siten, että siihen lisättäisiin säännös liikkeen luovutuk­sesta vuonna 2025.

Uusi säännös koskee valtiolta kuntiin siirtyvän henkilöstön jatkosiirtoja. Sen perusteella myös vastuukuntaan tai kuntayhtymään siirtyneen henkilöstön jatkosiirrot työllisyysalueen sisällä katsottaisiin liikkeen luovutukseksi. 

Jotta kyseessä olisi liikkeen luovutus, tulisi henkilöstön siirron liittyä työllisyysalueen sisäisiin, työvoimapalveluiden tuottamista koskeviin järjestelyihin. Lisäksi siirron tulisi tapahtua viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä.

KT lähtökohtaisesti kannattaa uutta säännöstä, koska kuntien tulee voida järjestellä työvoimapalveluiden tuottamista tarvittaessa myös vuonna 2025.

Säännöksen lisäys tulisi kuitenkin toteuttaa niin, että liikkeen luovutus koskisi valti­olta siirtyneen henkilöstön lisäksi myös kunnissa jo aiemmin työskennelleitä henkilöitä.

Järjestelyjä tehtäessä huomioitava sudenkuopat

Vaikka hallituksen esityksen lisäys mahdollistaa kunnille liikkumatilaa palvelujen järjestämisessä, säännöksen soveltamisessa voi kuitenkin olla ongelmakohtia. Esittelemme tässä niihin kolme näkökulmaa.

Ensinnäkin säännöksen lisäys tulisi toteuttaa niin, että liikkeen luovutus koskisi myös kuntataustaista henkilöstöä. Jos säännöstä sovellettaisiin vain valtiolta liikkeen luovutuksella siirtyneeseen henkilöstöön, tämä voisi johtaa samoissa tehtävissä vastuukunnassa tai kuntayhtymässä työskennelleen henkilöstön epätasapuoliseen kohteluun.

Kuntien olisikin hyvä pyrkiä siihen, että säännöksen soveltaminen ja mahdolliset liikkeen luovutukset työllisyysalueiden sisällä tapahtuisivat viimeistään kevään 2025 aikana.

Toiseksi voimaanpanolakiin ehdotettu lisäys voi vaikeuttaa työllisyyspalveluiden järjestämistä vuosina 2024–2025. Tämä johtuu siitä, että työnantajaan liittyvä epävarmuus voi lisätä henkilöstön vaihtuvuutta ja vaikeuttaa uusia rekrytointeja.

Kolmanneksi kuntien on hyvä varautua siihen, että palvelujen järjestely vasta vuonna 2025 voi lisätä palkkojen yhteensovittamisen kustannuksia.

Työllisyyspalveluita tuottavalle kunnalle voi syntyä palkkojen harmonisoinnista korkeampi kustannus kuin sille olisi syntynyt, jos henkilöstö olisi siirtynyt sen palvelukseen liikkeen luovutuksella heti 1.1.2025.

Suunnitellut kevennykset riittämättömiä

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on ­kirjattu tavoite lisätä työvoimapalveluiden ­asiantuntijan harkintavaltaa. Työvoimaviranomaisen kannalta ­tämä mahdollistaisi sen, että palvelujen painopistettä voitaisiin muokata alueellisen tarpeen mukaisesti. Nyt esitetyssä muodossa palveluprosessin ­kevennys koskisi kuitenkin vain hyvin ­rajattua asiakasryhmää.

Esityksen mukaan työnhakukeskustelujen tar­vetta ja määrää voitaisiin harkita vain harvoissa ­tapauksissa. Tämä tulisi kyseeseen käytännössä vain niiden työttömien kohdalla, joiden työttömyyden tiedetään päättyvän kolmen kuukauden sisällä.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli ei ole ­saavuttanut sille asetettuja tavoitteita, ja ­siksi sen ­uudistamiselle on selvä tarve. Täydentäviä työnhakukeskusteluja on pystytty järjestämään ­merkittävästi ­vähemmän kuin mitä malli edellyttäisi.

Lisäksi alle puolet alkuhaastatteluista on järjes­tetty lain edellyttämällä tavalla kasvokkain työvoimapalveluiden toimipisteessä. ­Kun henkilöstöresursseja on jouduttu sitomaan palvelumallin edellyttämiin haastatteluihin ja keskusteluihin, se on johtanut ylipalveluun niiden asiakkaiden kohdalla, jotka työllistyisivät itsekin omatoimisesti.

Toisaalta ne asiakkaat, jotka tarvitsivat palvelumallia intensiivisempää ja yksilöllisempää palvelua, eivät ole aina saaneet tarpeeseen nähden riittävää palvelua.

Työttömyysturva uudistumassa

KT:n mielestä työvoimapalveluiden järjestämisen sääntelyä tulee keventää enemmän kuin on ehdotettu. Tämä parantaisi kuntien mahdollisuuksia tarjota palveluita paikalliset tarpeet huomioiden.

Tätä tukisi myös se, että samaan aikaan työttömyysturvaan tehdään uudistuksia, jotka kannustavat työtöntä vastaanottamaan työtä ja palveluja.

Kunnilla on vastedes nykyistä suurempi vastuu myös työttömyysturvan rahoituksesta. Tämäkin ohjaa työllisyysalueita järjestämään työvoimapalvelut parhaiten työllisyyttä edistävällä tavalla. ■

KT:n lausunto on luettavissa KT:n verkkosivuilta kt.fi>