Kunnat säästivät töitä järjestelemällä

Vuonna 2022 lomautukset olivat kunnissa hyvin vähäisiä, eikä irtisanomisia säästösyistä ollut juuri lainkaan. Asia selviää KT:n ajankohtaistiedustelusta, jolla kartoitettiin henkilöstömenoihin kohdistuvia säästöjä kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 2022.

Kunnissa ja kuntayhtymissä on perinteisesti harrastettu nuukaa taloudenpitoa. Hyvinvointialueuudistusta edeltäneenä vuonna näytti siltä, että henkilöstömenoista säästettiin vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kunnat ja kuntayhtymät säästivät vuonna 2022 henkilöstömenoissa arviolta 166 miljoonaa euroa, mikä on 0,73 prosenttia kunta-alan henkilöstömenoista. Vuoden 2021 kyselyssä säästöjen arvioitiin olleen 242 miljoonaa eli 1,1 prosenttia henkilöstömenoista.

Lomarahoja vaihtoi vapaaksi vuonna 2022 noin 8,5 prosenttia tiedusteluun vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä. Vapaaksi lomarahoja vaihdettiin keskimäärin viiden työpäivän verran.

Palkattomia vapaita oli pitänyt 7,5 prosenttia tiedusteluun vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä, keskimäärin kolmen päivän verran. Lomarahojen vaihto vapaiksi ja palkattomat vapaat muodostivat noin kolmanneksen henkilöstösäästöistä.

Yleisin säästökeino oli töiden uudelleen järjestely

Tärkeimpiä ja yleisimpiä säästökeinoja kunnissa ja kuntayhtymissä olivat muut kuin suoraan työntekijään kohdistuvat keinot. Työntekijään kohdistuvia säästökeinoja ovat esimerkiksi lomautukset, irtisanomiset tai palkattomat vapaat.

Muista keinoista yleisimmin käytettyjä olivat töiden uudelleenjärjestelyt, uudet toimintatavat ja muu toiminnan tehostaminen. Myös rekrytointitilanteissa oltiin tarkkana ja hyödynnettiin luonnollista poistumaa niin, että jätettiin virkoja täyttämättä.

Vuotta 2023 koskevien arvioiden mukaan henkilöstösäästöjen määrä pysyy suurin piirtein vuoden 2022 tasolla. Vuoden 2023 säästöjen arvioidaan olevan yhteensä noin 170 miljoonaa. Lomautukset ovat edelleen hyvin vähäisiä, ja irtisanomiset selittyvät lähes kokonaan yhden kuntayhtymän vastauksella. Edelleen säästöjä haetaan ensisijaisesti muilla keinoin.

KT:n ajankohtaistiedustelu toteutettiin joulukuussa 2022. Se lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin, hyvinvointialueille ja yritysjäsenille. Kyselyyn vastanneita kuntia ja kuntayhtymiä oli 193. Vastanneiden palveluksessa oli 56 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä.

Mitoitukset ja henkilöstöpula aiheuttavat päänvaivaa

Kyselyn vastaajista puolet ilmoitti henkilöstöpulan vaikeuttavan palveluiden järjestämistä. Riittämätön rahoitus, tiukat henkilöstömitoitukset ja kelpoisuusehdot huolestuttivat joka kolmatta vastaajaa.

Osaajien heikko saatavuus ja tiukat mitoitukset sekä kelpoisuusehdot olivat erityisesti suurten työnantajien huolenaihe. Pula henkilöstöstä ja tiukka sääntely haittaavat siis erityisesti suuria työnantajia, jotka tarvitsisivat eniten osaajia.

Joka neljäs kunta tai kuntayhtymä oli tehnyt alijäämäisen budjetin. Tasapainossa oli kolmannes budjeteista.

Kunnat ja kuntayhtymät voivat ottaa lainaa tai sopeuttaa henkilöstömenojaan, jos rahat meinaavat loppua. Joillakin toimijoilla on mahdollisuus myös kattaa tappioita edellisinä vuosina kertyneillä ylijäämillä tai myymällä omaisuutta. Keinovalikoimaan kuuluvat myös palveluverkon karsiminen tai investointien lykkääminen.