"TE-toimisto voisi kulkea jopa kumipyörillä"

Vuoden 2025 alussa TE-palvelut siirretään valtiolta kunnille, jonka takia Suomeen ollaan muodostamassa uusia työllisyysalueita.

Isommat kaupungit voivat muodostaa uudet työllisyysalueet itsenäisesti, mutta jos kunnan työvoimapohja jää alle 20 000 hengen, kunta tarvitsee työllisyyspalvelujen muodostamiseen yhteistyötä toisten kuntien kanssa.

Yhteistyön malleja ovat joko kuntayhtymä tai vastuukuntamalli, jossa yksi kunnista vastaa palveluiden järjestämisestä.

KT:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman arvioi, että Suomeen tullaan muodostamaan noin 37–44 työllisyysaluetta.

Arvio perustuu kuntien valmistelua koskeviin raportteihin, joita ne esittivät huhti–toukokuussa pidetyissä valmistelun aluetilaisuuksissa.

– Jos pienemmät kunnat eivät pysty muodostamaan hyväksyttyä aluetta keskenään, ne liitetään läheiseen kaupunkiin, Tötterman muistuttaa.

Satakunta julkisti jo oman mallinsa

Kesäkuun alussa työllisyyspolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman ei ollut kuullut, että yksikään alue olisi tehnyt vielä lopullista päätöstä työllisyysalueen muodostamisesta.

– Moni on voinut olla valmis tekemään päätöksen, mutta peruutti, kun hoksasi, että kahden viikon päästä päätöksestä pitää lähettää toteuttamissuunnitelma työ- ja elinkeinoministeriöön, Tötterman kertoo.

Suunnitelmaan vaaditaan mukaan tieto palveluiden tuottamisesta, toimipisteistä, taloudesta ja henkilöstöstä. Kuitenkin tieto siirtyvästä henkilöstöstä saadaan vasta keväällä 2024.

Kuntia on jaettu KT:n tiedon mukaan työllisyysalueiksi vasta epävirallisilla valmistelupäätöksillä.

Yksi tällaisista on syntynyt Satakunnassa. Esityksen mukaan maakuntaan perustetaan kaksi erillistä työllisyysaluetta. Niiden keskuksiksi on ilmoitettu Porin ja Rauman kaupungit, joiden työllisyysalueisiin tulee liittymään kaikki maakunnan pienemmät kunnat isojen kaupunkien ympärillä.

Liikehdintää on muuallakin

Samantyyppistä suunnitelmista on puhetta epävirallisesti muuallakin. Varsinais-Suomi voi muodostaa työllisyysalueet Turun ja Salon ympärille ja Etelä-­Karjala Lappeenrannan ympärille.

Sen sijaan pääkaupunkiseudulle voi syntyä pelkkien isojen kaupunkien yksin muodostamia työllisyysalueita esimerkiksi Helsinkiin, Keravalle ja Vantaalle.

– Suurilla kaupungeilla voi olla halu toimia yksin, mutta aina se ei onnistu, ja ne voivat joutua ottamaan muut huomioon, työllisyyspolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman kertoo.

Valmistelu on jo erittäin vilkasta kesäkuussa, sillä työllisyysalueet pitää päättää viimeistään lokakuussa, eikä monikaan alue haluaa jättää koko suunnittelua kesälomien jälkeiseen aikaan. Kiirettä lisää tieto, että päätökset pitää hyväksyä jokaisessa kunnassa ennen ministeriöön lähettämistä.

Kuntien pitää tehdä isoja päätöksiä, minkäkokoisten kuntien kanssa ne haluavat tehdä yhteistyötä työllisyysasioissa. Erityisesti pienet kunnat voivat miettiä, miten käy lähipalveluille, jos lähtee ison kaupungin kelkkaan.

–  Sellainen pelko on olemassa pienemmissä kunnissa, että palvelua ei saakaan omasta kunnasta, Tötterman sanoo.

Koska tilaratkaisuja voi tehdä useilla tavoilla, syytä huoleen ei kuitenkaan välttämättä ole.

Tilat voivat muuttua joustavammiksi

Kunnat voivat valita, vuokraavatko ne valtion omistamat tilat ja jatkavat entisissä TE-toimistojen tiloissa. Mahdollisuuksia palveluiden järjestämiseen on monia. Isojen kaupunkien pääkonttoreiden rinnalle pikkukuntiin voidaan perustaa sivutoimipisteitä, jotka ovat esimerkiksi osan viikkoa auki.

– On mietitty vastaavasti, kun kirjasto liikkuu kumi­pyörien päällä, niin TE-toimistokin voisi liikkua kumipyörien päällä ihmisten luokse kunnasta toiseen, työllisyyspolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman kertoo kuulemastaan ideasta.

Vaikka lennokkaat tilaratkaisut voivat kuulostaa kuntalaisten kannalta hyviltä, ne vaikuttavat myös valtiolta kunnille siirtyvään henkilöstöön ja heidän johtamiseensa. Jatkossa osa TE-toimistojen työstä voi olla luonteeltaan monipaikkaista, mikä voi olla iso muutos valtiolla työskennelleelle henkilöstölle.

Kuntalaisten aito tavoittaminen voi vaatia lähityötä, sillä esimerkiksi työttömien työnhakijoiden alkuhaastattelut pitää tehdä lain mukaan lähtökohtaisesti kasvotusten.

Lähipalvelut ovat uudistuksen tavoitteena 

Työvoimapalvelut ollaan siirtämässä valtiolta kunnille nimenomaan sen takia, jotta se tuo työvoimapalvelut lähemmäksi kuntalaisia. Uskotko, että tämä toteutuu?

– Kyllä siihen on pakko uskoa, että valtiolliseen toimijaan verrattuna päästään ainakin askel tai pari lähemmäs kuntalaisia, KT:n työllisyyspolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman sanoo.

Uudistus mahdollistaa, että kunnat voivat perustaa työvoimatoimipisteitä joustavasti ja myös osa-aikaisesti sinne, missä ihmiset kulkevat.

–  Espoolaisena näen vision, että Sellon tai Ison Omenan kirjastot tulevat olemaan tulevaisuudessa myös TE-palvelujen palvelupisteitä, Tötterman ideoi.

Työvoimatoimistot eivät vaatisi siis Töttermanin mukaan enää välttämättä erillistä palvelupistettä, vaan voisivat olla osa muita kunnallisia lähipalveluita.

Kunnat tarvitsevat lisärahoitusta

Jalkautuminen ihmisten pariin on perusteltua, sillä koko TE-uudistuksen tavoite on, että työllisyysastetta saadaan nostettua.

TE-uudistus toimii kepin avulla, jossa kuntaa sakotetaan aiempaa aiemmin ja pitkäkestoisemmin, jos työtön kuntalainen ei työllisty aidosti avoimille työmarkkinoille.

Jotta tavoitteisiin voidaan päästä, se vaatii KT:n mukaan lisää rahaa kunnille, sillä aiempaa työllistävämpää TE-palvelua ei voi saada aikaan samansuuruisella rahoituksella, millä valtio on operoinut TE-palveluissa.

– Meidän työnantaja-asiakkaiden arvioiden mukaan toteutus tulee edellyttämään henkilöstön lisäämistä, Tötterman sanoo.

Siksi onkin tärkeää, että kunnat saavat ajoissa tiedon valtiolta siirtyvästä henkilöstöstä tarkasti, jotta ne pystyvät käynnistämään tarvittavan lisätyövoiman rekrytoinnin vuodelle 2025.

Liity Työllisyyden edistämisen työnantajaverkostoon

KT:n nettisivuille osoitteessa kt.fi on koottu tietoa TE-palvelu-uudistuksesta työnantajan näkökulmasta. Sivustolle on tulossa uutta tietoa esimerkiksi liikkeen luovutuksesta, yt-menettelystä, usein kysytyistä kysymyksistä, tulevista koulutuksista ja tilastotietoa palkoista.

Parhaiten pysyt perillä TE-uudistuksesta liittymällä Työllisyyden edistämisen työnantajaverkostoon, johon pääset mukaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@kt.fi. Liitämme sinut verkoston postituslistalle ja lisäämme sinut verkoston jäseneksi myös Linja-verkkopalvelussamme, josta löydät muun muassa verkoston tilaisuuksien aineistoja.