"Huonoksi koettu esi­henkilö on yleisin syy lähteä muualle"

Susanna Kultalahden kansainvälisesti palkitun väitöskirjan tutkimuskohteena olivat millenniaalit eli vuosina 1980–1995 syntyneet y-sukupolven edustajat. 

Väitöstutkimuksen mukaan millenniaalit arvostavat hyvää ilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita työpaikalla. Työyhteisössä tulisi saada olla oma itsensä. Työn odotetaan olevan joustavaa.

Väitöskirja on valmistunut vuonna 2015. Vanhimmat millenniaalit ovat nyt jo vahvasti keski-ikäistymässä. Monet ovat jo johtavassa asemassa. Näkyvätkö nuoruuden ihanteet y-sukupolven omassa johtajuudessa? 

– Sukupolvitutkimuksen suuria haasteita on erottaa, mikä on sukupolven ja mikä ikävaiheen vaikutusta. Kuitenkin käytännön työelämässä tämä on relevantti kysymys: miten eri ikäisiä johdetaan? Ikä on aina mukana, tutkittiinpa mitä tahansa, Susanna Kultalahti muistuttaa.

Arvojen, asenteiden ja maailmankuvan ajatellaan olevan varsin pysyviä. Se, millaiseen yhteiskuntaan on kasvanut, muovaa ajattelua. Joustavuus, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä individualismi ovat y-sukupolven arvoja. Itseä ei määritellä työn kautta.

Työelämää ikä kaikki

Työpaikoilla ikäjohtamisen kysymykset näkyvät huolina jaksamisesta, sitouttamisesta ja motivaatiosta. Eri sukupolvien kohdalla nämä tarkoittavat erilaisia asioita.

Kultalahden mukaan y-sukupolvi kasvoi maailmaan, jossa pitkiä työsuhteita ei enää ollut. Siksi on luonnollista, ettei halua sitoutua työnantajan organisaatioon samalla tavalla synny.

– Sen sijaan sitoudutaan ihmisiin: omaan tiimiin ja esihenkilöön, jota arvos­tetaan. Huonoksi koettu esi­henkilö on yleisin syy lähteä muualle.

Työuran personal trainer

Kultalahden väitöskirjassa nousi esiin ajatus, että esihenkilö on työuran personal trainer. Millenniaalit eivät odota johtamiselta työtehtävien suorittamisen ohjeita ja valvontaa, vaan tukea ja sparrausta. Jos esimerkiksi työntekijä haluaa edetä esihenkilöksi, hän toivoo saavansa apua tavoitettaan kohti kulkemiseen.

Kultalahti arvioi, että aika on ajanut perinteisen pomo–alainen-käsityksen ohi, ja johtamistyyli voi olla valmentava. Silti esimerkiksi suorittavissa tehtävissä esihenkilö voi kantaa käytännön päätösvastuun.

Tämän hetken nuorten tilanne on jälleen kerran uusi.

– Juuri nyt paineet koulumaailmassa ovat kasvaneet ja varhaistuneet niin, että jatko-opintoihin ja työelämään saavutaan valmiiksi väsyneinä. Siksi nuoret pitävät välivuosia täysin luonnollisena asiana, koska joskus on pakko levätä.

Työelämän tehostuminen näkyy parikymppisten elämässä siinä, että kokemukset työelämästä ovat vähentyneet, kun pientä kokemusta ja osaamista vaativia tehtäviä on karsittu.

– Huoli siitä, miten työelämästä ylipäätään saa kokemusta, on todellinen. Työelämätaidot ja kosketus työelämään ovat tämän päivän nuorilla ohuempia kuin vielä 20 vuotta sitten. Nyt ajatellaan, ettei työpaikoilla ole aikaa perehdyttää.

Ääripäät ovat yhä kauempana toisistaan.

– Määrätietoiset suorittajat menestyvät. Toisessa päässä ovat ne, jotka eivät pääse millään kiinni vaatimuksiaan kiristävään yhteiskuntaan.

Jo Kultalahden väitöskirja-aineistossa näkyi, miten vielä opiskelevat kuvasivat työelämää raadollisempana kuin ne, jotka olivat jo töissä.

– Vastuu on meillä jokaisella, kuinka puhumme omasta työstämme ja sen vaatimuksista. Ja ennen kaikkea siitä, miten nuoret otetaan työelämässä vastaan.

Susanna Kultalahti

• Johtamisen yliopistonlehtori Vaasan yliopistossa.
• Tutkinut johtamista erityisesti sukupolvien näkökulmasta. Ollut mukana mm. kuntien henkilöstöjohtamisen käytäntöjä ja prosesseja selvittäneessä hankkeessa.