Työeläkejärjestelmän kehittämistä on jatkettava
KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen kirjoittaa, että suomalainen työeläkejärjestelmä on perustaltaan hyvässä kunnossa, ja eläkeuudistukset ovat onnistuneet.
KT oli mukana neuvottelemassa vuoden 2017 eläkeuudistusta, jonka tuloksena keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut tavoiteltua nopeammin ja kestävyysvajetta on supistettu miljardeilla.
Elinaikakerroin sekä vanhuuseläkkeen ikärajan asteittainen nostaminen ja sitominen elinajanodotteen muutokseen toimivat eläkejärjestelmämme kestävyyden automaattisina vakauttajina. Nykyistä järjestelmäämme haastavat kuitenkin merkittävästi matala syntyvyys, väestörakenteen muutos, talouden ja työllisyyden kasvun epävarmuus sekä eläkevarojen sijoitustoiminnan tuottojen varmistaminen.
Nyt olisi tärkeintä vahvistaa eläkejärjestelmän rahoituspohjaa. Sijoitustuottoja on kyettävä lisäämään eri keinoin. Työllisyysasteen nostamisen ohella syntyvyys ja työperäinen maahanmuutto täytyy saada kasvamaan. Eläkemaksujen korottamista täytyy välttää kaikin tavoin. Korotukset heikentävät työllisyyttä ja nostavat veroastetta.
”Kunta- ja hyvinvointialan työnantajien kilpailukyky on varmistettava.”
Kunta- ja hyvinvointialan työnantajien eläkevakuutusmaksu on jo nykyisellään 3,0 prosenttiyksikköä kalliimpi kuin yksityisillä työnantajilla. Eläketurvakeskuksen määrittämää kestävää maksutasoa selvästi korkeamman maksun lisäksi Kevan eläkerahastoa on kerrytetty suhteessa tuleviin eläkevastuisiin olennaisesti enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Eläkkeiden rahoitustasapainoa kuvaavan vuoden 2022 silloisen kuntasektorin tasapainoluku oli jo 105, kun yksityisen sektorin vastaava luku oli 98. Luku 100 kertoo rahoituksen olevan tasapainossa.
Kunta- ja hyvinvointialan työnantajien eläkemaksujen alentamista lähemmäs yksityisen sektorin maksutasoa täytyy määrätietoisesti jatkaa, jotta alan työnantajien kustannuskilpailukyky voidaan varmistaa.
16.6.2023