Työtä tarjottava irtisanotulle henkilökohtaisesti
Jotta työnantajan työn tarjoamisvelvoite irtisanotulle työntekijälle täyttyy, työntekijälle lähetetyn rekrytointikirjeen pitää olla henkilökohtainen ja työtehtävien hänelle sopivia, KT:n työmarkkinalakimies Mari Kokko kirjoittaa.
Korkeimman oikeuden (KKO) tuore, toukokuussa 2022 annettu ennakkoratkaisu koskee työnantajan työn tarjoamisvelvollisuuden täyttymistä tilanteessa, jossa työntekijä on irtisanottu tuotannollistaloudellisilla perusteilla.
Työnantajalla on mahdollisuus täyttää työntarjoamisvelvollisuus eri tavoilla. Yksi vaihtoehto työn tarjoamiseen on niin sanotun rekrytointikirjeen lähettäminen irtisanotulle työntekijälle. KKO katsoo ratkaisussaan, ettei yleisluonteisen rekrytointikirjeen lähettäminen täytä työn tarjoamisvelvollisuutta. Kirjeen tulee olla henkilökohtainen ja tarjottavien työtehtävien työntekijälle sopivia.
KKO:n toukokuinen ratkaisu vahvistaa aikaisempaa oikeuskäytäntöä, jonka mukaan työtä on tarjottava henkilökohtaisesti, selvin ehdoin ja irtisanomisen vaihtoehtona. Jos työnantaja päättää tarjota työntekijälle työtä kirjeitse tai sähköpostilla, viestin pitää olla henkilökohtainen.
Lisäksi tarjottavat työtehtävät on yksilöitävä niin, että työntekijä ymmärtää, että tehtäviä tarjotaan hänelle irtisanomisen vaihtoehtona. Työnantajan työntarjoamisvelvollisuuden täyttämiseen ei riitä yleisluonteinen kirje tai sähköposti, jossa kerrotaan avoinna olevista työpaikoista.
Työnantajalla on näyttötaakka työn tarjoamisvelvollisuuden täyttämisestä.
Työtä tarjottava irtisanomisen vaihtoehtona
Työsopimuslain (TSL) mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, jos työ on tuotannollistaloudellisista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei saa kuitenkaan irtisanoa, jos työntekijän voi sijoittaa tai kouluttaa muihin tehtäviin (TSL 7:3).
Irtisanomisen vaihtoehtona työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Jos tällaista työtä ei ole, on tarjottava muuta työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä. Työnantajan on myös järjestettävä työntekijälle uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, joka on osapuolille tarkoituksenmukaista ja kohtuullista. (TSL 7:4.)
Jos työnantaja laiminlyö velvollisuutensa ja tuomioistuin katsoo tämän vuoksi, että irtisanomisperustetta ei ole, tuomioistuin voi tuomita työnantajan maksamaan työntekijälle korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Tuomio perusteettomasta irtisanomisesta
KKO:n ennakkoratkaisu (KKO 2022:33) koskee tapausta, jossa yksityisen sektorin työnantaja oli irtisanonut palvelupäällikön tuotannollistaloudellisilla perusteilla. Palvelupäällikkö oli työskennellyt yrityksessä noin 30 vuotta ennen irtisanomista. Hän oli ollut irtisanomisesta lähtien työtön työnhakija.
Työnantaja oli lähettänyt kaikille irtisanotuille työntekijöille kerran viikossa kirjeen, johon oli koottu kaikki yrityksessä avoimena olleet työpaikat. Työntekijöiden oli tullut ilmoittaa työnantajalle, mitkä avoimet työpaikat heitä kiinnostivat. Työnantaja päätti ilmoitusten perusteella avoimien työtehtävien tarjoamisesta. Rekrykirjeen yhteydessä työnantaja oli pyytänyt työntekijöitä täyttämään osaamiskartoituslomakkeen, jolla työntekijät olivat voineet esittää toiveita tarjottavista työpaikoista.
Ratkaisun perusteluissa KKO toteaa, että "yksilöimättömien rekrytointikirjeiden lähettämistä ei voida pitää henkilökohtaisena työn tarjoamisena yksin sillä perusteella, että kirjeessä on todettu sen olevan henkilökohtainen, kun kirjeen sisältämiä työtehtäviä ei ole lainkaan valikoitu siten, että ne soveltuisivat A:lle hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja työhistoriansa huomioon ottaen.”
KKO:n mukaan työnantajalla on oma-aloitteinen velvollisuus selvittää irtisanotulle työntekijälle tarjottavissa olevat työt. Työnantaja ei vapautunut velvoitteestaan sen vuoksi, että työntekijä ei ollut täyttänyt osaamiskartoituslomaketta. Työnantajalla oli työntekijän pitkän palvelussuhteen perusteella tieto tämän koulutuksesta ja osaamisesta.
KKO katsoo, ettei työnantajan menettely täyttänyt mukaista työn tarjoamisvelvollisuutta. Koska työntarjoamisvelvollisuutta ei ollut täytetty, työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työntekijää. Työnantaja tuomittiin maksamaan työntekijälle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkka.
17.2.2023