Arvopuheen asialla 

Uudet hyvinvointialueet ottavat pian kunnilta vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista. Mediassa on kirjoiteltu pitkin syksyä siitä, miten hyvinvointialueiden rahat eivät riitä tehtävien hoitamiseen ja miten hyvinvointialueita olisi pitänyt perustaa sovittua vähemmän. 

Kaikkein tärkein kysymys rakenteita uudistaessa on jäänyt kuitenkin pimentoon. Näin ajattelee hallintotieteiden tohtori, THL:n kehittämispäällikkö Petra Kokko. Hänen mielestään tärkein kysymys kuuluu: mitä me terveydenhuoltojärjestelmältämme oikeastaan haluamme?  

– Sote-uudistus on ollut tähän asti rakenteellinen muutos. Nyt pitäisi päästä keskustelemaan siitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa terveyspolitiikan tasolla. Mitkä ovat niitä sisällöllisiä tekijöitä, joihin pitäisi kiinnittää huomiota? 

Vastaus voi tuntua ilmiselvältä: haluamme, että järjestelmä pitää meidät terveinä ja parantaa meidät, kun olemme sairaita. Mutta kun asiaa katsoo lintuperspektiivistä, vastaus ei olekaan enää yhtä selvä. 

Tarvitaan lisää tutkimusta 

Kokko tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan 2000-luvun kansainvälistä megatrendiä, arvoperustaista terveydenhuoltoa. Tiivistäen kyse on siitä, että terveydenhuoltojärjestelmä tähtää potilaan kokemaan arvoon, vaikuttavuuteen, eikä esimerkiksi siihen, että sairaala tekee vuodessa tietyn määrän polvileikkauksia ja peräsuolen tähystyksiä. 

1980-luvulla terveydenhuolto keskittyi läntisissä hyvinvointivaltiossa uusien julkishallinnon oppien mukaisesti tehostamaan palvelujärjestelmää yritysten tapaan. Erityisesti uuteen ajatteluun uskottiin Ronald Reaganin Yhdysvalloissa ja Margaret Thatcherin Britanniassa. Terveydenhuollon prosesseja alettiin mitata kuin teollisuustuotantoa, ja kehitettiin esimerkiksi potilaskohtaisia kustannuslaskelmia. 

Arvoperustaisessa terveydenhuollossa hyödynnetään näitä oppeja, mutta prosessitehokkuuden sijaan päähuomio on vaikutuksissa ja vaikuttavuudessa. Yhdessä väitöskirjansa artikkelissa Petra Kokko perehtyi siihen, mitä arvoperustaisesta terveydenhuollosta oikeastaan tiedetään. Saadaanko sen avulla parempia tuloksia?

– Se vähäinen tutkimus, mitä aiheesta on, keskittyy organisaatio- ja rahoitusrakenteiden tai yksittäisten potilasryhmien hoidon tulosten parantamiseen. Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten arvoperustainen terveyspolitiikka vaikuttaa käytännössä sote-järjestelmään, Kokko sanoo.

Jo pelkästään arvo käsitteenä on hänen mukaansa monitulkintainen. Jos puhutaan koko sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tuloksellisuudesta, mitä silloin mitataan?

– Onko näkökulmana se, että voimme yhteiskuntana paremmin, että pystymme hillitsemään kestävyysvajetta vai esimerkiksi optimoimaan resurssien käyttöä?

Kun keskustellaan priorisoinnista, tulee päättää mitä arvoja painotetaan.

Mihin arvoihin nojaamme? 

Arvoperustaisen terveydenhuollon ilmiö on levinnyt Yhdysvalloista, missä terveydenhuolto perustuu yksikön valinnanvapauteen ja kilpailtuihin markkinoihin. Pohjoismaissa lähtökohtana on palveluiden yleinen ja tasa-arvoinen saatavuus. Tämä rajaa sitä, miten terveydenhuollon vaikuttavuutta tarkastellaan, mutta ei Kokon mukaan riittävästi. 

Vaikka esimerkiksi nykyinen hallitusohjelma painottaa yhdenvertaisuutta, se on vain yksi näkökulma arvoperustaisuuteen. Muitakin teemoja tulee tarkastella.

– Taloudellinen tilanteemme johtaa väistämättä siihen, että kaikkia totuttuja asioita ei pystytä tekemään. Täytyy priorisoida, ja kun priorisointikeskustelua käydään, tulee päättää mitä arvoja painotetaan, Kokko sanoo.

Terveydenhuoltojärjestelmämme on aikanaan rakennettu palvelemaan kehittyvää hyvinvointivaltiota; pitämään ihmisiä kunnossa, jotta he voisivat tehdä töitä ja maksaa veroja. Nykysuomalainen on kuitenkin mieluummin asiakas kuin kasvoton potilas ja osaa vaatia laatua sekä palvelua.  

– Vaakakupeissa ovat yksilökeskeiset arvot ja kansanterveys. Kysymys on siitä, miten ne saadaan tasapainoon taloudellisten reunaehtojen sisällä. Peräänkuulutan paitsi arvokeskustelua myös paljon nykyistä enemmän vaikuttavuustutkimusta.

Kuka hän on?

Petra Kokko 

kehittämispäällikkö THL:ssä, aloittaa vuoden 2023 alussa erityisasiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosastolla.  

Väitteli marraskuussa hallintotieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistossa. Väitöksen nimi on Arvoperustainen terveydenhuollon ilmiö sosiaali- ja terveydenhuollossa – Kohti vaikuttavampaa julkishallintoa?