Hoitajapulaan tarvitaan monia lääkkeitä 

1. Hoitajia tulee kouluttaa lisää

Lähi- ja sairaanhoitajien koulutusta on lisätty, ja sitä tulee KT:n mielestä lisätä edelleen. Vanhusten määrä Suomessa jatkaa kasvuaan samalla kun työikäisten määrä vähenee. Vaikka hoitajia on entistä enemmän, hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa vielä nopeammin. 

Pula ammattitaitoisista hoitajista heikentää jo monin paikoin hoidon saatavuutta, laatua ja yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisia hoitopaikkoja on jouduttu sulkemaan, koska päteviä hoitajia ei ole saatu palkattua.

Toistaiseksi hoitoalan koulutuksiin on riittänyt myös hakijoita, vaikka alan työoloista käydäänkin julkisuudessa kriittistä keskustelua. Viime vuosina ammatti­korkea­koulujen sairaanhoitajakoulutuksen on ollut yhtä aloituspaikkaa kohden yli kaksi ensisijaista hakijaa ja kaikkiaan lähes neljä hakijaa. 

Myös työperäisestä maahanmuutosta toivotaan apua hoitajapulaan, mutta ammattitaitoisista hoitajista kilpailevat monet muutkin harmaantuvat kansakunnat. KT:n mielestä myös työperäistä maahanmuuttoa tulee helpottaa ja sen esteitä purkaa.

2. Mitoituksia pitää lieventää

Muutama vuosi sitten Suomessa puhuttiin hoivakriisistä, kun joissakin vanhusten hoitopaikoissa havaittiin pahoja laiminlyöntejä. Ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan säätämällä hoitajamitoitus. 

Hoitajamitoituksella määrätään siitä, kuinka monta hoitajaa vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa on oltava asiakasta kohden. Mitoitusta on kiristetty asteittain: ensin hoitajia piti olla 0,5, sitten 0,55 ja nyt 0,6 asiakasta kohden. Ensi keväänä mitoitus kiristyy 0,7:ään. 

KT pitää tavoitetta mahdottomana. THL:n elokuussa julkaistujen lukujen mukaan mitoitukseen yltäminen edellyttäisi puolessa vuodessa 3 400 hoitajan palkkaamista. Näin paljon uusia ammattilaisia ei ole saatavilla, ja tarpeita on kaikkialla muuallakin terveydenhuollossa.

Vanhusten hoitopaikkoja on jouduttu jopa sulkemaan, koska pätevää henkilöstöä ei saada palkattua. Ruuhka valuu myös kotihoitoon ja päivystyspoleille. KT katsoo, että lainsäädäntöä tulisi uudistaa ja pilkuntarkoista hoivamitoituksista luopua. Vähintäänkin uusinta kiristystä on syytä lykätä vuosilla eteenpäin. 

3. Hoiva-avustajien työtä tulee lisätä

Lyhyellä tähtäimellä apua hoitajapulaan saadaan nopeimmin hoiva-avustajista, joiden työtä vanhustenhoidossa on edelleen varaa lisätä. Hoiva-avustajat voivat avustaa vanhuksia esimerkiksi ruokailussa, peseytymisessä ja ulkoilussa. 

Hoiva-avustajien roolin kasvattaminen parantaisi asiakkaiden saamaa hoivaa ja hoitoa. Se kohentaisi myös hoitajien työhyvinvointia, koska he saisivat keskittyä omaa osaamistaan vastaaviin tehtäviin.

Suomessa on paljon esimerkiksi ikääntyviä työnhakijoita tai maahan muuttaneita, jotka eivät syystä tai toisesta voi tai halua opiskella pitkiä hoitoalan tutkintoja. Hoiva-­avustajan työ voi soveltua esimerkiksi heille. Koulutus kestää noin vuoden, ja se voidaan toteuttaa oppisopimuskoulutuksena.

KT:n mielestä harkinta siitä, mihin hoito-­ja hoiva-alan lisäresurssit on järkevintä suunnata, tulisi tehdä hyvinvointialueilla. Alueilla on paras tieto paikallisista tarpeista ja vastuu hoidon järjestämisestä. Valtio­johtoinen sääntely heikentää alueiden mahdollisuuksia kehittää työn tekemisen tapoja ja ammattilaisten välistä työnjakoa.

Lähde: THL ja pääekonomisti Juho Ruskoahon blogi KT:n verkkosivulla.