Kotoutumisessa tarvitaan työnantajia

Bahar Mozaffari tietää, miten vaikeaa Suomeen muuttaneiden on työllistyä täällä. 26-vuotiaana hän joutui pakenemaan pienen poikansa kanssa synnyinmaastaan Iranista ja päätyi lopulta Suomeen.

Nyt Mozaffari on asunut täällä yli 15 vuotta ja tehnyt mittavan maahanmuuttaneiden kotoutumisen parissa. Parhaillaan hän työskentelee projektipäällikkönä Vantaan osaamiskeskuksessa.

Alussa uusi ja vieras kulttuuri tuntui kuitenkin ylivoimaisen vaikealta.

– Muistan miettineeni, miksi edes olen päätynyt tänne ja mitä oikeastaan teen täällä. Kaikki oli vierasta.

Mozaffarin mukaan sopeutuminen Suomeen on vaikeaa etenkin EU:n ulkopuolelta tuleville naisille, joiden lähtömaan kulttuurit ovat hyvin yhteisökeskeisiä.

– Näissä kulttuureissa epätasa-arvo on vahvasti mukana. Riippumatta siitä oletko nainen vai mies, sinun täytyy täyttää yhteisön odotukset, Mozaffari sanoo.

Tällaisissa kulttuureissa sukupuoliroolit ovat tiukat: naiselle kuuluu kotiasioiden ja lasten hoitaminen, miehelle taas elannon hankkiminen. Naisten epätasa-arvoinen asema hidastaa heidän kotoutumisprosessiaan.

– Mies on mahdollisesti tullut ennen naista Suomeen, joten hän osaa jonkin verran suomea ja on päässyt työelämään tai on hakemassa työtä. Eli pari on epätasa-arvoisessa asemassa myös keskenään, Mozaffari sanoo.

Puutteellinen kielitaito on tekosyy

Korkeakoulutettujen Suomeen muuttaneiden työllistymistä hidastaa usein pitkä tutkintojen tunnistamisprosessi. Myös suomen oppiminen vie aikaa ja pitkittää työllistymistä. Se on vaikeaa etenkin niille, joiden äidinkielessä ei käytetä latinalaisia aakkosia. Kieliopintojen lisäksi pitää opetella työnhakutaitoja.

Mozaffarin mielestä kotoutumiskoulutus on paras paikka oppia kieltä ja tutustua suomalaiseen elämään ja työkulttuuriin. Se kestää kuitenkin vain alle vuoden.

– Vuoden aikana ei kehity sille tasolle, joka kelpaa työmarkkinoilla. Monet maahanmuuttaneet eivät tiedä, mistä he saavat lisäkoulutusta. Jos kyse on haavoittuvassa tai taloudellisesti vaikeassa asemassa olevista henkilöistä, he eivät myöskään voi paneutua opiskeluun tarpeeksi hyvin, Mozaffari sanoo.

Hänestä maahanmuuttaneiden heikkoa työllistymistä ei kuitenkaan voi selittää kielitaidon puuttumisella, vaikka siihen usein vedotaankin. Ulkomaalaistaustaisiin kohdistuva rakenteellinen syrjintä on paljon vaikeampi ongelma.

– Rohkaisen työnantajia tunnistamaan tämän ja miettimään, onko kielitaito oikeasti se syy?

Mozaffarin omassa työyhteisössä lähes puolet henkilöstöstä on maahanmuuttajataustaisia. Osaamiskeskus on saanut tästä asiakkailtaan kiitosta, sillä maahanmuuttajataustaiset työntekijät antavat motivaatiota myös niille, jotka vielä pyrkivät mukaan työelämään.

Kotoutuminen on tasa-arvoteko

Mozaffari tunnetaan kestävän kotoutumisen puolestapuhujana. Kestävässä kotoutumisessa huomioidaan hyvinvointiyhteiskunnan arvot: tasa-arvo, itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus.

– Kestävällä kotoutumisella pyrimme siihen, että jokainen Suomeen muuttanut pystyy omassa kotoutumisprosessissaan toteuttamaan itseään. Prosessin lopputulos on, että ihminen tuntee kuuluvansa täysin tähän yhteiskuntaan ja seisoo sen arvojen puolella.

Työnantajilla on tärkeä rooli kestävän kotoutumisen toteuttajina. Mozaffarin mukaan työnantajien tulisi ymmärtää oma vastuunsa mahdollisuuksien tasa-arvon edistäjinä.

– Nykyään melkein jokaisen työnantajan verkkosivuilta voi lukea, että heidän arvojaan ovat avoimuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja niin poispäin. Minun kysymykseni on, miten tämä näkyy Suomeen muuttaneiden rekrytoinnissa?

Mozaffari on surullinen monien työnantajien maahanmuuttajavastaisten asenteiden vuoksi.

– Näen päivittäin, miten maahanmuuttaneiden osaaminen menee hukkaan, kun heidän osaamistaan ei osata hyödyntää, Mozaffari sanoo.

Hän rohkaisee työnantajia olemaan rohkeampia vieraan kulttuurin edustajien kohtaamisessa ja rekrytoimisessa.

– Jos maahanmuuttaneet voivat hyvin, se heijastuu positiivisesti myös yhteiskunnan hyvinvointiin.

Kuka hän on?

Bahar Mozaffari työskentelee projektipäällikkönä Vantaan osaamiskeskuksessa, toisen asteen koulutuksen palvelualueella. Hän on tehnyt töitä maahanmuuttaneiden kotoutumisen parissa vuodesta 2009.