Parempaa työelämää työtapaturmia ehkäisemällä

Kunta-alalla sattui viiden edellisen vuoden aikana työtapaturmia keskimäärin 27 000 vuodessa. Nämä jakautuivat työssä sattuneisiin tapaturmiin, ammattitauteihin sekä kodin ja työpaikan välisillä matkoilla sattuneisiin tapaturmiin.

Vuonna 2020 työtapaturmia sattui aiempia vuosia vähemmän. Tämä johtui koronasta ja sen myötä kasvaneesta etätyön määrästä, mikä vähensi myös kodin ja työpaikan välisten matkojen tapaturmia. Lisäksi työmatkatapaturmien vähenemiseen vaikutti vuoden 2020 leuto alkutalvi.

Tapaturmavakuutuskeskuksessa tehdyn ennusteen mukaan palkansaajien työtapaturmien lukumäärä nousee tänä vuonna noin 7,2 prosenttia vuodesta 2020, mutta jää kuitenkin noin 12,9 prosenttia vuoden 2019 lukemasta. Pitkälle syksyyn jatkunut etätyösuositus selittänee merkittävältä osin havaittua muutosta.

Kustannukset voivat olla pitkäkestoisia

Työtapaturmista aiheutuu vuosittain kuntatyönantajille merkittävät suorat ja välilliset kustannukset, puhumattakaan niiden aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä.

Kustannuksia tulee tapaturmavakuutusyhtiöiden vahingoittuneille maksamista korvauksista, jotka muodostuvat sekä hoitokuluista että sairaus­poissa­olokustannuksista. Vakuutusyhtiöt maksoivat vahingoittuneille kunta-alan työntekijöille korvauksia 2016–2020 keskimäärin noin 71 miljoonaa euroa.

Lisäksi tapaturmista aiheutuu välillisiä kustannuksia muun muassa sijaisjärjestelyistä, kaksinkertaisista palkkakustannuksista, perehdyttämiseen käytetystä ajasta sekä toiminnan tehokkuuden laskusta, kun työtä ovat tekemässä sijaiset, joilla ei ole prosessit yhtä hyvin hallussaan kuin kokeneilla ammattilaisilla.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan yhden työtapaturman hinta työnantajalle on keskimäärin yli 6 000 euroa. Pahimmillaan työtapaturma voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä nykyiseen tehtävään tai jopa eläköitymistä. Näistä aiheutuu työnantajalle pitkäkestoisia kustannuksia, jotka vaikuttavat työnantajan vakuutusmaksuihin jopa vuosien ajan.

Turvallinen työpaikka houkuttelee

Inhimillisen kärsimyksen ja kustannusten lisäksi työtapaturmat ovat imagohaitta. Onko kuntatyönantajilla varaa tällaiseen nyt, kun kilpailu osaavasta henkilöstöstä vain kiihtyy? Työtapaturmien ehkäisyn ja turvallisen työn tekemisen pitäisi olla kunta-alan työnantajille kunniakysymys.

On tärkeää muistaa, että kaikki työtapaturmat ovat ehkäistävissä, kun vain tahtoa riittää. Panostamalla työturvallisuusjohtamiseen ennaltaehkäistään työtapaturmia ja edistetään henkilöstön työhyvinvointia. Samalla luodaan hyvää työnantajakuvaa ja lisätään työpaikan houkuttelevuutta.

Turvalliseen työympäristöön halutaan tulla töihin ja siellä myös pysytään, sillä tällaisessa työpaikassa on yleensä muutkin asiat kunnossa. Siellä panostetaan johtamiseen, työprosessien kehittämiseen sekä henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin. Siellä on myös avoin ja arvostava ilmapiiri, jossa turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavat asiat uskalletaan ottaa esiin.

Tapaturmia ehkäistään kaikkien yhteistyöllä. Kunnan ja kaupungin johto on kuitenkin keskeisessä roolissa, sillä työturvallisuutta täytyy johtaa kuten kaikkea muutakin toimintaa.

Myönteinen turvallisuuskulttuuri on tärkeää organisaatioissa, sillä sen avulla ennaltaehkäisevä turvallisuusajattelu muuttuu sitoutumiseksi ja turvalliseksi toiminnaksi.