Tartuntatautilain 48 a § ei säädä rokotepakosta

Tartuntatautilain 48 a § tuli voimaan 1. tammikuuta ja on voimassa 31. joulukuuta saakka. Sitä sovelletaan niin työntekijöihin, viranhaltijoihin kuin työharjoittelussa oleviin opiskelijoihinkin.

Keneltä lain edellyttämää suojaa voi edellyttää?

Tartuntatautilain 48 a §:ää sovelletaan kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski koronataudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille.

Tällaisissa tehtävissä saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja koronatautia vastaan.

Lääketieteellisistä syistä rokottamaton työntekijä voi osoittaa suojan koronatautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn koronatestin negatiivisesta tuloksesta.

Asiakkaiden ja potilaiden alttius koronataudin vakaville seuraamuksille arvioidaan lääketieteellisillä perusteilla. Vakaville seuraamuksille alttiita ovat esimerkiksi ikääntyneet sekä henkilöt, joilla olisi vakavalle koronataudille erittäin voimakkaasti altistavia perussairauksia. 

Lain esitöiden mukaan koronarokotuksen antamalla suojalla tarkoitetaan suojaa, joka henkilölle muodostuu täyden koronarokotussarjan vaikutuksena. Keskeistä ei olisi rokotusten lukumäärä, vaan koronaa vastaan saavutettavaa suojaa tulisi myös ylläpitää mahdollisesti tarvittavilla tehosterokotuksilla. 

Lääketieteellinen syy henkilön rokottamattomuudelle arvioitaisiin THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Työntekijän tulisi esittää työnantajalle luotettava todistus siitä, että hänellä on lääkärin toteama lääketieteellinen syy sille, ettei hän voisi koronarokotetta ottaa.

Sosiaalihuollon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 14 §:ssä ja yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja sosiaalihuollon palveluja. 

Terveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa 2 §:ssä määriteltyjä terveydenhuollon palveluja. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja opetustoiminta eivät lähtökohtaisesti kuulu lain soveltamisen piiriin.

Lähikontaktin aiheuttaman tartuntariskin arviointi 

Lain esitöiden mukaan lähikontaktin aiheuttamalla tartuntariskillä tarkoitettaisiin THL:n, sairaanhoitopiirin sekä kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin arviota koronataudin leviämisen riskistä lähikontaktissa sekä arviota niistä tehtävistä, joiden suorittamiseen liittyy koronataudin leviämistavat huomioiden asiakkaan tai potilaan tosiasiallinen riski altistua koronataudille.

Arvioon vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun luonne, asiakkaiden ja potilaiden mahdollinen oma suoja koronatautia vastaan sekä tieto mahdollisista uusista muuntuneista viruskannoista ja niiden tartuttavuudesta. 

Lain esitöiden mukaan suoja koronatautia vastaan olisi perusteltua olla myös sellaisissa tehtävissä, joissa toimivat eivät ole suorassa lähikontaktissa asiakkaaseen tai potilaaseen, mutta joissa työskentelevät voisivat levittää tartuntaa edelleen sellaiseen henkilöstöön, joka työskentelisi lain tarkoittamassa lähi¬kontakti¬työssä. 

Kirjallista selvitystä suojasta voi pyytää

Työntekijän on osoitettava lain edellyttämän suojan olemassaolo. Työnantajalla on oikeus pyytää kirjallista selvitystä asianmukaisen suojan varmistamiseksi.

Kirjallista selvitystä tarvitaan myös, jotta työnantaja pystyy osoittamaan valvontaviranomaiselle täyttäneensä lain velvoitteen suojata asiakkaita, potilaita ja työntekijöitä.

Työnantajalle on kuitenkin jätetty harkintavalta sen osalta mitä se katsoo luotettavaksi selvitykseksi. Esimerkiksi poikkeuksellisissa kiiretilanteissa työnantaja voi sopia muunkinlaisesta luotettavasta selvityksestä sekä siihen liittyen kirjallisen selvityksen toimittamisesta jälkikäteen.

Kun suojaa koronatautia vastaan ei ole

Jos työntekijä ei suostu antamaan tietoa rokote¬suojastaan tai sairastamastaan koronataudista, työnantajan on oletettava, ettei työntekijällä ole lain tarkoittamaa suojaa tautia vastaan.

Tällainen työntekijä ei voi työskennellä koronataudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa ilman erityistä syytä. Vastaavasti toimitaan, jos lääketieteellisestä syystä rokottamaton henkilö ei osoita suojaansa negatiivi¬sella koronatestituloksella.

Kynnys korkealla suojaamattoman käytössä

Työnantaja voi erityisestä syystä käyttää työntekijää, jolla lain edellyttämää suojaa ei ole. Erityisenä syynä voi olla suojaedellytykset täyttävän henkilöstön puute tilanteessa, jossa asiakkaiden tai potilaiden turvallisuus edellyttää henkilöstön läsnäoloa.

Kynnys suojaamattoman henkilöstön käyttöön tällä perusteella on kuitenkin oltava korkealla. Erityisenä syynä hyväksytään myös tilanne, jossa henkilö olisi aloittanut koronarokotesarjan, mutta ei olisi vielä ehtinyt saada täyttä rokotesarjaa. Tällöin työnantajan tulisi kuitenkin varmistaa, että henkilö täydentäisi koronasuojaansa tehosterokotuksin olemassa olevien suositusten mukaisesti. 

Erityisen syyn käyttötilanteissa työnantajan on henkilöstön, potilaiden ja asiakkaiden suojaamiseksi huolehdittava riittävästä terveysturvallisuudesta esimerkiksi asianmukaisin suojavarustein, hygieniatoimin, työjärjestelyin sekä vapaaehtoisuuteen perustuvin testausjärjestelyin.

Työnantajan on huomioitava, että tartuntatautilain 48 a § ei anna oikeutta poiketa työnantajaa sitovista henkilöstömitoitus- ja kelpoisuusvaatimuksista.

Työnantajan velvollisuus tarjota muuta työtä

Jos työntekijällä ei ole lain edellyttämää suojaa koronatautia vastaan, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. 

Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu työtä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu. Työntekijän työnteko estyy tällöin työntekijästä johtuvasta syystä. 

Työnteko estyy siihen saakka, kunnes työntekijällä on lain edellyttämä suoja tai kunnes työnantajalla on tarjota muuta työntekijälle sopivaa työtä.

Työnantajan työntarjoamisvelvollisuus on laaja. Se on voimassa koko työnteon estymisen ajan. Lain edellyttämän suojan puuttuminen ei muodosta työnantajalle työsopimuslain mukaista irtisanomisperustetta. Palkanmaksun keskeyttämisessä ei ole kyse lomautuksesta.

Työnantajan on syytä mahdollisuuksiensa mukaan dokumentoida, miten muun työn tarjoamismahdollisuutta on selvitetty sekä myös se, jos työntekijä on kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä.

Oikeus käsitellä suojaa koskevia tietoja säädelty

Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän koronatautisuojaa koskevia tietoja. Tiedot kerätään työntekijältä itseltään.

Tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä tai panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä.

Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista. Työnantajan on säilytettävä tiedot niin kauan kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta siitä, kun henkilön soveltuvuutta koskeva arviointi on tehty.

Ostopalveluissa työskentelevän henkilöstön suoja

Ostopalvelussa työskentelevä työntekijä, jolta voidaan edellyttää tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa, osoittaa tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittaman suojan omalle työnantajalleen eli suojaa ei osoiteta palvelun tilaajalle.

Palvelun tilaaja kantaa osaltaan vastuuta edellyttämällä sopimusvelvoitteella ostopalveluyritykseltä pykälän tarkoittamiin tehtäviin sellaista työntekijää, jolla lain edellyttämä suoja on.

Huomaa

1. Tartuntariskin sisältävät tehtävät on määriteltävä
2. Työnantajalla on oikeus vaatia kirjallista luotettavaa selvitystä suojan olemassaolosta.
3. Työnantajalla on laaja velvollisuus tarjota muuta työtä ennen kuin työntekijä jää ilman palkkaa työnteon estymisen vuoksi.