Koulutuspalveluja turvataan yhteistyöllä

Koulutus palveluna (Kopa) -verkostoprojektissa kunnat ja koulutuksen järjestäjät etsivät koulutusmuotojen välisillä yhteistyömuodoilla uudenlaisia ratkaisuja koulutuksen saatavuuden, saavutettavuuden ja laadun varmistamiseen eri puolilla maata.

Ratkaisuja etsitään myös siihen, miten väestömäärältään vähenevissä kunnissa pystytään tarjoamaan monipuolista koulutusta nuorille sekä kiinnostavat ja riittävät työskentelymahdollisuudet opettajille.

Kopa-verkostoprojektin toteuttaa Suomen Kuntaliitto vuosina 2020–2021. Projektiin osallistuu kolmetoista pilottialuetta. Niiden kautta mukana on 44 kuntaa sekä muun muassa kahdeksan koulutuskuntayhtymää.

Pilottialueilla Kopa linkittyy moniin yhteistyökuvioihin, joita alueilla on ollut meneillään jopa vuosikymmenten ajan.

Kauhajoella haetaan lisää elinvoimaa koulutuksen kautta

Suupohjan seutukunnan pilottialueen muodostavat Kauhajoen kaupunki ja Teuvan kunta. Myös Isojoki ja Karijoki ovat ammatillisen koulutuskuntayhtymä Vuoksin kautta mukana.

Kauhajoen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki kertoo, että Kopa-pilottiin lähdettiin mukaan halusta kehittää toisen asteen ammatillista koulutusta ja ylipäänsä etsimään tulevaisuuden koulutusyhteistyömalleja.

– Keskeistä on, että koulutusta olisi hyvin saatavissa, ja että se tukisi alueen elinkeinoelämää ja yritysten tarpeita. Alueella työikäisten määrä laskee yleisen väestökehityksen mukaisesti ja kaikki mahdollinen työvoima tarvitaan käyttöön. Toisen asteen sekä ammattiin pätevöittävä koulutus ovat hyvin tärkeitä elinvoiman näkökulmasta.

Marjamäen mukaan hyvä esimerkki siitä, miten koulutus voi vastata alueellisiin tarpeisiin on yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa toteutettu insinöörikoulutus, jonka paikat täyttyivät paikallisilla opiskelijoilla 15 minuutissa.

Alueella on tehty paljon yhteistyötä tähänkin mennessä. Yksi esimerkki on ammatillista koulutusta järjestävä koulutuskuntayhtymä Vuoksi.

– Perusopetuksen puolella Kauhajoella on vahva erityisopetuksen tukirakenne, jota naapurikunnat ovat hyödyntäneet. Kansalaisopiston palveluissa yhteistyötä on tehty Teuvan kanssa. Nämä palvelut Teuva ostaa nyt Kauhajoelta.

Täysin uutta vai yhteistyötä alustan kautta?

Marjamäen mukaan Kopa-hankkeen ohjausryhmässä päädyttiin kolmeen toteutusvaihtoehtoon.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa muodostetaan seutukunnan koulutus kokonaan uuden mallin mukaan. Hybridivaihtoehdossa muutetaan toimintatapoja, muttei rakennetta.

Virtuaalisessa verkostomallissa luodaan vain toiminta-alusta. Hankkeeseen palkataan myös kokoaikainen projektityöntekijä.

– Positiivista on se, että todella puhutaan koulutuksesta palveluna, ja nähdään laajasti kaikki koulutusmuodot ja niiden tärkeys.  Uhkana on se, toteutuuko saavutettavuus riittävän nopeasti ja onko palvelu riittävän lähellä käytössä.

Lukiot ongelmana Järviseudun kunnissa

Alajärvi muodostaa yhdessä Evijärven, Lappajärven, Vimpelin ja Järviseudun ammatti-instituutin kanssa yhden Kopan pilottialueista.

Sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto Alajärveltä kertoo, että Kopan pilottiin haettiin, koska alueen kuntapäättäjät ja viranhaltijat olivat huolissaan toisen asteen opiskelijamäärien laskusta tulevaisuudessa erityisesti lukioissa.

– Alajärven lukio tulee säilymään itsenäisenä, mutta alueen muissa lukioissa on ongelmana, että aineenopettajat ovat yhteisiä peruskoulun kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos lukio-opetus katoaa, niin yläkoulutkin jäävät niin pieniksi, ettei aineenopettajien saaminen ole helppoa. Tilanne näkyy jo nyt rekrytointien vaikeutumisena.

Opiskelijakato tulee näkymään myös ammatillisella puolella, mutta Järviseudun ammatti-instituuttiin (Jami) on toistaiseksi riittänyt opiskelijoita. Kauniston mukaan oppilaitosta on markkinoitu esimerkiksi Venäjällä. Nykyään opiskelijoista jopa kolmannes on ulkomaalaistaustaisia.

Yhteinen opetuksen järjestäjä myös peruskoulussa

Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla on jo parikymmentä vuotta tehty koulutuksellista yhteistyötä erityisesti lukion ja ammatillisen koulutuksen puolella.

Nyt tavoitteena on yksi yhteinen koulutuksen järjestäjä paitsi lukioissa myös esi- ja perusopetuksessa. Sitä vastoin Jamin purkamista ei nähdä tässä vaiheessa järkevänä.

Kauniston mukaan lukio-opetuksessa on jo pitkään ollut yhteisiä kursseja.

– Etäopetus on ollut käytössä jo 2000-luvun alkupuolelta alkaen ensin videoneuvotteluilla ja nykyisin pääosin Googlen ja Microsoftin sovelluksilla. Etäopetuksen kautta voidaan parantaa jopa alakouluikäisten valinnanmahdollisuuksia esimerkiksi kielten suhteen.

Perusopetuksessa yhteistyö näkyy muun muassa niin, että vieraskielisten lasten opetukseen on laadittu yhteinen suunnitelma sekä palkattu yhteinen opettaja.

Hallinnollisesti yhteinen koulutuksen järjestäjä voisi toteutua samalla tavalla kuin nytkin, kun vaikkapa Vimpelin kunta tilaa Alajärven kaupungilta opetuksen järjestämisen.

– Siitäkin on käyty keskustelua, että kaventaako tällainen kuntademokra­tiaa. Mielestäni ei kavenna, koska tilaaja­kuntien päättäjät ovat tilauksen kuitenkin valmistelleet. Ostavat kunnat tilaavat palvelun hallintoineen samaan tyyliin kuin kunnat ostavat sosiaali- ja terveyspalveluita toisiltaan.

Kauniston mukaan saman työnantajan alaisuudessa oleminen helpottaa opettajien siirtymistä toimipisteestä toiseen.

– Väkeä on voitu joustavasti siirtää kunnasta toiseen, kun kouluja on lakkautettu. Ainakaan yhdeksään vuoteen ei ole ketään irtisanottu.

Kopa-hanke on Kauniston mukaan ennen kaikkea lisännyt keskustelua ja tietoisuutta tulevasta kehityksestä.

– Vaikka kaikki faktat ja ennusteet ovat tiedossa, ei moni ole niitä ehkä sisäistänyt. Tämä hanke on lisännyt realismia päättäjien keskuudessa ja poistanut toiveajattelua väkiryntäyksestä, joka voisi pelastaa oppilaitosverkon.

Kuntien yhteistyöverkkoja rakentamassa

SASKY koulutuskuntayhtymä on Pirkanmaan ja Satakunnan alueella toimiva monialainen ammatillista ja yleissivistävää koulutusta järjestävä kolmentoista jäsenkunnan koulutuksenjärjestäjä.

Sasky pääsi Kopan pilottialueeksi ja pilottiin lähtivät mukaan myös Hämeenkyrö, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Parkano ja Ruovesi.

Yleissivistävän koulutuksen johtaja Pekka Simberg Saskystä kertoo, että Kopa-hankkeeseen lähdettiin rakentamaan kuntien yhteistyöverkkoja.

– Kun tiedetään, että näilläkin alueilla nuorten määrä vähenee, niin on mietittävä keinoja turvata koulutuspalvelut lähipalveluna. Kopasta saatiin foorumi, jonka kautta voidaan keskustella asioista. Nyt ymmärrämme paremmin yhteistoiminnan ehtoja sekä saamme raamit, joissa toimintaa suunnitella ja kehittää.

Avainkysymys Simbergin mukaan on se, millä tavalla yleissivistävä koulutus nivoutuu ammatilliseen koulutukseen. Yleissivistävään koulutukseen sisältyvät paitsi lukiot myös vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus, jotka nekin ovat mukana turvaamassa koulutuspolkuja.

Saskyn alueen pilotti on jaettu neljään aluekokonaisuuteen, joista yksi on lukioiden välinen yhteistyö, toinen uuden IDEA-kampuksen sisällä tapahtuvat toiminnot, kolmas perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perus­opetuksen sekä lukiokoulutuksen yhteis­työ ja neljäs tutkintoon valmentavan koulutuksen yhteistyö.

Ei kilpailua kuntien kesken, yhtenäiset aikataulut

Simbergin mukaan reunaehtoja toimivalle yhteistyölle on kaksi. Ensimmäinen on se, että kuntien ei pidä kilpailla keskenään.

– Vaikkapa opettajien rekrytoinneissa meidän pitää yhdessä pyrkiä palkkaamaan mahdollisimman kattava opettajaporukka ilman päällekkäisyyksiä.

Toinen reunaehto on, että aikataulujen pitäisi olla mahdollisimman yhtenäiset.

– Kun esimerkiksi Ikaalisten lukio tuli Saskyyn IDEA-kampukselle, niin se noudatti viisijaksojärjestelmää. Ammatillisessa koulutuksessa opiskeltiin nelijaksojärjestelmässä. Ne piti yhtenäistää, jotta tilankäyttö järkevöityy ja opiskelijat voivat opiskella ristiin aineita. Ikaalisten lukiossa siirryttiinkin nelijaksojärjestelmään.

Simbergin mukaan tällä hetkellä ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyö toimii hyvin Ikaalisten kampuksella.

– Tarjolla on esimerkiksi IDEA-kampuksen opiskelijoille valinnainen kokonaisuus Liiketoiminta / yrittäjyys, lukion arkkitehtuurilinja, jonka opintoihin voi osallistua sekä ammatillisella että lukion puolella, sekä kampuksen yhteinen eSports-kurssi.

Ruovedellä yhteistyö on esimerkiksi tuonut lisää valinnaisuutta, kun perusopetuksen oppilaille tarjotaan mahdollisuus tulla mukaan lukion alkaville kielten opintojaksoille. Samaa mahdollisuutta tarjotaan jatkossa myös alueen aikuisväestölle.

Suunnitelmallinen etäopetus käynnistynyt lukioissa

Kopa-yhteistyön kautta lukioissa on käynnistynyt suunnitelmallinen etäopetus. Ikaalisissa, Ruovedellä ja Parkanossa voidaan nyt opiskella venäjää. Opetus tulee Kankaanpään Yhteis­lyseosta.

– Etäopetus ei tietenkään korvaa normaalia lähiopetusta vaan se mahdollistaa asioita, joita ei voitaisi tarjota lainkaan ilman etäopetusta. Säästöjähän sillä ei tavoitella. Niitä tulee yhtäältä sitä kautta, että kulut jaetaan, mutta toisaalta niitä kuluja ei muussa tapauksessa syntyisi ensinkään, koska esimerkiksi venäjän opiskelua ei voitaisi tarjota ilman etämahdollisuutta.

Simberg toivoo, että lainsäädäntökin tulisi lähelle nykyistä todellisuutta.

– Mahdollistetaanko osittainen etäopetus ja muut erilaiset hybridimallit peruskoulussa? Jos opetus keskittyy keskuskuntiin, niin matkat tulevat kovin pitkiksi. Toiseksi olisi suotavaa, että kaksoistutkinnon suorittaminen toisella asteella huomioitaisiin myös opetuksen rahoituksessa. Sehän on tehokas opetustapa ja vastaa työelämän tarpeisiin.

Etäopetus perus­kouluissa hankalaa

Lainsäädännön koulutuksen uusille toimintatavoille asettamat rajoitteet vaihtelevat todella paljon oppilaitos­muodon mukaan.

– Mitä vanhemmista opiskelijoista on kysymys, sitä vähemmän lainsäädäntö rajaa: esimerkiksi ”amislaki” on nyt joustava. Tosin joustavuutta voi vaarantaa suunnitteilla oleva uusi sääntely, joka asettaa lähtökohdaksi tietyn määrän opetusta ja ohjausta. Se lisäisi opetushenkilöstöä ja koulutuksen järjestämistä rasittavaa byrokra­tiaa, sanoo KT:n neuvottelu­päällikkö Hannu Freund.

Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus mahdollistaa uudistusten jälkeen Freundin mukaan yhteistyötä kuntien kesken. Ne voivat vaikkapa käyttää yhteisiä opettajia. Myöskään opetuksen järjestämistä koskevat lait eivät luo esteitä opettajien yhteiskäytölle lähi­opetuksessa.

– Sitä vastoin ratkaistavaksi nousee usein työnjohdollisia ky­sy­myksiä. Kun esimerkiksi kaksi eri lukiota haluaa käyttää yhteisiä opettajia, niin jotkut opettajat ovat silloin kahden eri rehtorin alaisuudessa. Silloin myös rehtorit joutuvat tekemään yhteistyötä.

Etäopetukseen liittyy paljon kysymyksiä varsinkin perusopetuksessa.

– Joustaviin ratkaisuihin olisi erityinen tarve, koska perusopetuksen järjestäminen on kunnille lakisääteinen velvollisuus. Etä­opetusta voi toteuttaa niin, että opettaja yhdellä koululla video­välitteisesti opettaa muita kouluja, mutta lain mukaan vastaanottavan tahon kohdalla pitää olla myös opettaja paikalla, esimerkiksi koulu­avustaja ei siis riitä. Lukiossakin on sääntelyä, mutta ei niin paljon kuin peruskoulussa.