Kesätöitä kunnasta?

1. Miten kunnan tarjoamat nuorten kesätyöt tai kesätöiden tukeminen on huomioitu kaupungin strategiassa? Missä vaiheessa kaupungin toiminnan suunnittelua nuorten kesätyöt huomioidaan?

Ville Urponen: Oulu haluaa jatkossakin olla korkean osaamisen kaupunki. Kaupunkistrategiassa lapset, nuoret ja opiskelijat mainitaan tulevaisuuden tekijöinä. Määrärahat varataan vuosittain talousarvioprosessin myötä. Oulu on aina panostanut opiskelijoiden ja koululaisten kesätyömahdollisuuksien tarjoamiseen.

Jari Tuononen: Kuntastrategiassamme tärkeässä roolissa on osallisuus ja yhdessä tekeminen. Toisaalta strategiassa korostuu vastuun kantaminen omasta itsestään.

Kesätyöt huomioidaan jo talousarvion ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tarkemmat kesätyökriteerit päätetään vuosittain maaliskuussa, minkä jälkeen alkaa hakuaika. Toimialat ovat varautuneet ottamaan riittävän määrän nuoria kesätöihin ja huolehtivat heidän perehdyttämisestään. Työturvallisuus korostuu erityisesti nuorten kohdalla. Tähän saakka kaikki halukkaat nuoret ovat saaneet kesätyöpaikan.

Vesa Lakaniemi: Kunnan strategian mukaisesti haluamme tarjota nuorille työmahdollisuuksia ja kasvattaa heitä työelämän saralla. Hyvinvointikertomuksessa seurataan kesätöiden määrää ja tilannetta aktiivisesti.

Kesätyöt otetaan huomioon jo talousarviota laadittaessa ja varat on vuosittain budjetissa. Rekryprosessi lähtee liikkeelle tammikuussa.

2. Mitä nuorten kesätöiden tarjoamisella tai niiden tukemisella kesätyösetelillä tavoitellaan?

Ville Urponen: Nuorten tutustuminen ja opettelu työelämään, kesätyö voi antaa suuntaa jatko-opintoihin. Nuori luo uutta omaa sosiaalista verkostoa, josta voi olla myöhemmin hyötyä esimerkiksi opintojen harjoittelupaikkaa hakiessa.

Jari Tuononen: Nuorten kesätöillä on tärkeä merkitys siinä, että nuoret pääsevät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan yhteiskuntaan ja oppivat kantamaan vastuuta itsestään. Toisaalta kesätyö on helppo tapa kokeilla erilaisia ammatteja tai ainakin nähdä läheltä eri alojen ammattilaisten työskentelyä. Vaikka Polvijärven työttömyysaste on kokonaisuutena huolestuttavan suuri, erityisenä valopilkkuna siinä on nuorten erittäin vähäinen työttömyys. Uskomme, että nuorten kesätöillä on tässä iso merkitys ja että tämä kantaa hedelmää myös pitemmälle. Parhaina vuosina meillä ei ole ollut yhtään alle 25-vuotiasta nuorta työmarkkinatuella ja viime vuonnakin vain muutama.

Vesa Lakaniemi: Meillä ei ole varsinaisesti kesätyöseteliä, mutta yritykset ja yksityiset henkilöt voivat hakea kesätyöpaikkatukea, jota on riittävästi tarjolla. Kesätöitä tarjoamalla kasvatamme nuoria erilaisiin työelämän taitoihin.

3. Onko tarkoitus pitää kesätöiden määrä tällä tasolla tai lisätä kesätyöseteleiden tarjoamista?

Ville Urponen: Oulu tarjoaa jo suuren määrän kesätöitä opiskelijoille. Kesätyöseteleitä käytetään keskimäärin 4 000 per kesä.  Niitä jaetaan kolmelle ikäluokalle 15–17-vuotiaat, yhteensä noin 7 200. Se on suurimpia määriä koko Suomessa.

Jari Tuononen: Tavoitteena on jatkossakin tarjota kesätyötä kaikille halukkaille. Viime vuonna oli erityisen hienoa se, että vaikka jotkut yritykset luopuivat kokonaan kesätöistä, kunta pystyi tarjoamaan työtä kaikille halukkaille. Siitä olemme ylpeitä.

Kesätyöseteli ei ole Polvijärvellä käytössä. Yrityksiltä veloitetaan pieni omavastuuosuus, mutta kunta hoitaa ns. paperihommat. Yritykset ovat kiitelleet nuorten kesätyöllistämistä hyvin helpoksi, kun niiden ei tarvitse käytännössä tehdä muuta kuin sopimus kunnan kanssa ja kunta hoitaa loput. Tämän voi ajatella myös kesätyösetelinä, vaikka se ei ole täysin vastikkeeton.

Vesa Lakaniemi: Nykyinen resursointi on näkemyksemme riittävä, mutta tarpeen mukaan on mahdollisuus lisätä kesätöiden määrää. Nykyinen taso niiden määrässä on ollut noin viisi vuotta.

4. Löytyykö nuorten kesätöihin tai kesätyöseteleihin aina vuosittain varat budjetista?

Ville Urponen: Löytyy.

Jari Tuononen: Kyllä.

Vesa Lakaniemi: Löytyy nyt ja tulevaisuudessa. Pidämme tärkeänä tarjota nuorille kesätyömahdollisuuksia.

5. Oletko itse nuorena kesätöissä kunnassa tai haitko kesätöihin kuntaan? Millaisia muistoja sinulla on ja vaikuttiko se uravalintaasi?

Ville Urponen: Olin opiskeluaikana kesätöissä kunnassa. Kesätöillä ei minun kohdallani ollut vaikutusta uravalintaan.

Jari Tuononen:  Olen ollut sekä kunnan kesätöissä paloasemalla että kunnan mahdollistamissa kesätöissä paikallisessa leipomossa. Kahden viikon kesätyö leipomossa poiki lopulta lähes kahdeksan vuoden työputken leipomoalalla, koska työskentelin lopulta kahdessa eri leipomossa kesäisin ja sesonkiapulaisena koko opintojeni ajan. Aikaiset aamuherätykset vaikuttivat uravalintaan käänteisesti siten, että halusin työhön, jossa ei ole aikaisia aamuja!

Vesa Lakaniemi: Olin kesätöissä 13 vuotiaasta alkaen, mutta yksityisen työnantajan palveluksessa. Jokainen kesätyöpaikka opetti minulle uusia taitoja, joita olen voinut hyödyntää työurani varrella monissa eri yhteyksissä. Kesätyöt eivät ole vaikuttaneet uravalintaani, mutta paljon oppia ja kokemuksia niistä olen saanut.