JHL ja Jyty hyvityssakkoihin Turun tukityötaisteluista

Turun kaupungin enemmistöomisteisen Arkea oy:n työntekijöiden lakkoilun tueksi järjestetyn tukilakon sekä ylityö- ja vuorovaihtokiellon lainmukaisuutta voidaan arvioida ilman, että niin sanotusta primaarityötaistelusta on nostettu kanne työtuomioistuimessa.

Oikeustapauksessa on poikkeuksellista se, että samassa yhteydessä ei tutkittu sekä primaarityötaistelun että tukitoimien laillisuutta. Primaarityötaistelun laillisuutta ei ollut todettu myöskään aikaisemmalla tuomiolla.

Primaarilakosta ei kannetta

Molemmissa työtaisteluissa oli kysymys saman konsernin työntekijöistä, jotka olivat järjestäytyneet JAU:n eli JHL:n ja Jytyn alaisuuteen. Alkuperäisellä lakolla Turun kaupungin 98-prosenttisesti omistaman Arkean työntekijät osoittivat mieltään, koska yhtiö oli päättänyt vaihtaa työnantajaliittoa ja samalla työntekijöihin sovellettavia työehtosopimuksia. Lakolla yritettiin painostaa yhtiötä luopumaan päätöksestään.

Työntekijöiden lakkoilua tuettiin Turussa järjestetyillä työtaisteluilla. JHL:n kaupungin työntekijöitä oli tukilakossa 27.–29.11.2019. Osallistuneista 654 oli JHL:n paikallisyhdistysten jäseniä. Jyty järjesti 27.11–9.12.2019 ylityö- ja vuoronvaihtokiellon. Mukana oli 401 paikallisyhdistysten jäsentä.

AVAINTA, Arkea ja järjestöt olivat sopineet paikallisesti, että varsinaisesta lakkoilusta ei nosteta kannetta. KT tai Turun kaupunki eivät olleet primaarityötaistelun osapuolia. KT nosti kuitenkin kanteen tukityötaistelutoimenpiteistä JAU:ta, JHL:ää ja Jytyä sekä paikallisyhdistyksiä vastaan, koska primaarityötaistelua koskeva sopimus ei estä tukitoimien laillisuuden arviointia eikä poista primaarityötaistelun laittomuutta.

Lakko oli laiton, koska se oli tapahtunut AVAINTES:n voimassa ollessa ja sillä oli vastustettu työnantajan liikkeenjohtovaltaan kuuluvaa päätöstä. KT katsoi, että tukitoimien laittomuuden toteaminen ja hyvityssakkojen tuomitseminen ei oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus huomioiden edellytä, että päälakko olisi todettu laittomaksi.

Järjestöt vastustivat kannetta useilla perusteilla

JAU, JHL ja Jyty vastustivat kannetta eri perustein. JAU:n mukaan KT ei ollut osoittanut valvontapyyntöjä JAU:lle. JHL vaati kanteen hylkäämistä, koska tukitoimilla tuettiin Arkean lakkoa, jota ei ollut todettu laittomaksi. Koska primaarityötaistelun laillisuutta ei voida oikeudenkäynnissä käsitellä, tukitoimia ei voi pitää työrauhavelvollisuuden vastaisena. JHL katsoi, ettei KT:lla ei ollut primaarityötaistelua koskevaa puhevaltaa.

Jytyn mukaan primaarityötaistelun laillisuus on voitu tutkia joko erillisessä oikeudenkäynnissä tai yhdessä tukitoimien kanssa. KT ei ollut oikea kantaja esittämään vaatimuksia, koska KT ei ole työehtosopimuksen osapuoli. Primaarityötaistelun luonnetta ei voitu tutkia laajentamatta KT:n puhevaltaa.

Tukitoimia voi arvioida itsenäisesti

Työtuomioistuin katsoi, että tukitoimenpiteen lainmukaisuuden arviointi ei voi edellyttää, että primaarityötaistelusta on nostettu kanne työtuomioistuimessa. Tukityötaistelua koskevassa oikeudenkäynnissä voitiin lausua alkuperäisen lakon lainmukaisuudesta, kun tällä oli merkitystä tukitoimien laillisuuden arvioinnissa.

Arkeassa toteutettu primaarityötaistelu oli kohdistunut voimassa olevan AVAINTES:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, ja se oli ollut työrauhavelvollisuuden vastainen. Tällä ei ole oikeusvoimavaikutusta primaarityötaistelun osapuoliin.

Työtuomioistuimen mukaan tukitoimien lainmukaisuuden arvioinnin edellytykseksi ei ole perusteita asettaa sitä, että primaarityötaistelun lainmukaisuus olisi tullut lainvoimaisella tuomiolla ratkaistuksi. Tätä ei voi edellyttää myöskään tilanteessa, jossa tuetaan primaarityöriitaa, joka ei ole johtanut työtaistelutoimiin asti. Oikeussuojanäkökohdat puoltavat tulkintaa.

Koska tuettava työtaistelu on ollut työrauhavelvollisuuden vastainen, tukityötaistelut ovat olleet työrauhavelvollisuuden voimassa ollessa toteutettuina työehtosopimuslain vastaisia toimia, jotka ovat kohdistuneet yhdistyksiä sitoviin työehtosopimuksiin kokonaisuudessaan.

JHL ja Jyty sekä niiden paikallisyhdistyksiä tuomittiin yhteensä 18 200 euron hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Lisäksi JHL ja Jyty velvoitettiin korvaamaan KT:n oikeudenkäyntikuluja. JAU:n osalta kanne hylättiin.