Kuntapäättäjät ovat myös työnantajan edustajia
Kuntavaalit ovat ovella ja niissä ratkaistaan Suomen kuntakentän suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kuntavaaleilla on aina myös yleispoliittista merkitystä. Vaalit käydään tällä kertaa koronaepidemian vuoksi poikkeusoloissa.
Valittavat uudet kuntapäättäjät joutuvat tekemään päätöksiä todella haastavissa olosuhteissa. Jos parhaillaan eduskunnan käsittelyn loppusuoralla oleva sote-uudistus toteutuu, kuntien tehtävät ja rahoitus muuttuvat historiallisella tavalla. Uudistus vähentää olennaisella tavalla kuntien verotuloja.
Kuntatalouden näkymät ovat muutenkin heikot ja julkisen talouden alijäämät olivat suuria jo ennen koronaa. Tuskin yksikään kuntapäättäjä välttyy tulevalla vaalikaudella palveluiden rakenteellisten uudistusten ja sopeutustoimien tekemiseltä.
Kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät ovat Suomen suurimpia työnantajia koko maan mittaluokassa ja omilla alueillaan. Kansalaisten arvostamat kuntien palvelut ovat työvoimavaltaisia ja vuositasolla kokonaisuutena noin 22 miljardin euron työvoimakustannukset ovat yli puolet kaikista käyttömenoista.
Usein unohtuu se, että valittavat luottamushenkilöt toimivat myös työnantaja-asemassa. Kunnanhallitus tai vastaava toimielin edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa muun muassa kunnan henkilöstöpolitiikasta. Varsinkaan tiukoissa tilanteissa työnantajavastuita ei voi jättää vain ylimmän virka- ja henkilöstöjohdon harteille.
Kuntavaalit ovat demokratiassa todelliset lähivaalit ja valittaville päättäjille täytyy antaa kaikki tuki vaativassa työssä. KT Kuntatyönantajat palvelee myös luottamushenkilöitä, kun he tekevät työnantajapäätöksiä ja edustavat työnantajaa.
10.6.2021
Yhteystiedot
