Lomautusperusteen oltava lomautuksen toteutushetkellä

Korkeimman oikeuden (KKO) ennakkopäätös 2018:57 koski tilannetta, jossa yhtiö oli säästötoimenpiteenä lomauttanut porrastetusti noin 2 500 työntekijäänsä 12 päivän ajaksi. Samaan aikaan yhtiön palveluksesta oli lähtenyt työntekijöitä, joiden tilalle oli palkattu uusia.

Lomautettu työntekijä piti lomautustaan perusteettomana. Yhtiöön oli otettu lomautusajankohtana uusia työntekijöitä lomautetulle työntekijälle sopiviin tehtäviin, mitä olisi lomauttamisen sijasta tullut tarjota hänelle.

Yhtiö kiisti kanteen. Sillä oli mielestään lainmukainen peruste lomauttaa työntekijä eikä työntekijälle ollut voitu kohtuudella järjestää lomautuksen ajaksi muuta työtä. Lomautettujen uudelleen sijoittaminen olisi vienyt tavoitellut säästöt. Uudet työntekijät oli palkattu yhtiöstä lähteneiden tilalle. Heidät oli myös lomautettu.

Riidatonta oli, että yhtiön edellytykset tarjota työtä olivat lomautuksia toteutettaessa työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla tilapäisesti vähentyneet. Yhtiöllä oli KKO:n mukaan peruste lomauttaa työntekijä. Ratkaistavaksi jäi, olisiko lomautetulle pitänyt järjestää muuta sopivaa työtä. KKO katsoi, ettei yhtiö ollut kohtuudella voinut tarjota työtä lomautettaville työntekijöille. Lomautukselle oli ollut työsopimuslain mukainen peruste.

KKO katsoi, että yhtiö olisi voinut tarjota lomautetulle työntekijälle lomautuksen ajaksi muuta sopivaa työtä. Yhtiö oli kuitenkin pyrkinyt menettelemään säästötoimenpiteistä päättäessään tasapuolisesti.  Toimenpiteet kohdistuivat pääosin kaikkiin työntekijöihin. Yhtiö oli lomauttanut myös uudet työntekijät.

KKO totesi, että lomautuksilla tavoitellut säästöt olisivat vaarantuneet, jos yhtiö olisi sijoittanut työntekijänsä lyhyen lomautuksen ajaksi toisiin tehtäviin. Korvaavaa työtä olisi ollut tarjolla vain osalle. Säästötoimenpiteet eivät olisi kohdistuneet tehtäviensä ja asemansa perusteella rinnastettaviin työntekijöihin samalla tavoin. Asiassa ei ilmennyt, että yhtiö olisi lomautusten aikana ottanut uusia työntekijöitä tekemään lomautettujen töitä.

Kuntien hyvät tulokset herättävät kysymyksiä

Valtion koronatukien vuoksi monen kunnan tulos oli positiivinen vuonna 2020. Voidaan kysyä, onko ennustettua paremmalla tuloksella vaikutusta toteutettuihin tai myöhemmin toteutettaviin lomautuksiin. Epäselvyyttä on myös siitä, onko ennusteita paremmalla tuloksella vaikutusta keväällä 2020 toteutettuihin palkanmaksun keskeytyksiin, jotka perustuivat työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momenttiin.

Ennakkopäätöksen kohdan 18 mukaan ”lomautuksia ei tule toteuttaa edes sen kohteeksi alun perin suunniteltujen osalta, jos peruste lomautuksille on poistunut. Työnantajan on peruutettava toistaiseksi toteuttamattomat lomautukset, mikäli lomautusten perusteena oleva säästötarve poistuu ennen kuin lomautukset on ehditty toteuttaa”.

Oikeusohje tarkoittaa, että jos lomautuksen peruste on lomautuksen toteutushetkellä olemassa, työnantajalla on lainmukainen peruste lomauttaa. Jos lomautukset porrastetaan on huolehdittava, että perusteena ollut säästötarve on toteutusaikaan olemassa.

Lomautusperusteen olemassaoloa peilataan sitä vasten, mikä on alkuperäinen lomautuksen peruste. KVTES VIII luvun 1 §:n soveltamisohjeen mukaan kustannusten pakottava vähentämistarve voi olla määräaikaisen tai toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen peruste. Pitkäaikaisesti alijäämäisen kuntatalouden vuoksi tarvittavat säästöt ovat toteutumattomien lomautusten peruuntumisten kannalta eri asia kuin se, jos lomautusperusteena on yksittäisen vuoden huono ennuste. Siten yhteistoimintaneuvotteluissa on kiinnitettävä huomiota lomautusten perusteeseen.

Jos lomautusperuste poistuu, lomautuksia ei voi perustella työntekijöiden yhdenvertaisella kohtelulla vain sen vuoksi, että muiden kohdalla lomautukset on toteutettu. Toisaalta ei ole tarvetta maksaa taannehtivasti palkkoja aikaisemmin lomautetuille, mikäli lomautusperusteen poistuessa osa lomautuksista peruuntuu. Ratkaisevaa on, että lomautusperuste on olemassa kulloisellakin lomautushetkellä.

Sopeutustoimilla saadaan vaikutettua talouteen niiden toteutushetkellä. Jos taloudellinen tilanne muusta syystä myöhemmin tilapäisesti paranee, taannehtivalle palkanmaksulle ei ole perustetta. Esimerkiksi koronatukien vuoksi parantunut kuntatalous ei tarkoita, että keväällä 2020 valtioneuvoston päätöksistä johtuneiden yksiköiden sulkemisen vuoksi keskeytynyt palkanmaksu johtaisi taannehtivaan palkanmaksuun.

KT:n kyselyn mukaan kunnista ja kuntayhtymistä lomautettiin viime vuonna 4,5 % henkilöstöstä. Lomautuksista 53 % johtui taloudellisista syistä ja loput koronasta. Koronasta johtuvat palkanmaksun keskeytykset koskivat  0,9 % henkilöstöä.