Eläköityminen lisää työvoimatarvetta

Osassa kuntia ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on eläköitymisen takia vaikeaa. KT:n arvioiden mukaan pelkästään sote-alalle tarvitaan noin 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä. Hallitusohjelman mukaiset päätökset hoivamitoituksesta, hoitotakuusta ja muista uusista henkilömitoituksista lisäävät entisestään työvoiman tarvetta.

Kevan tekemässä eläköitymisennusteessa on arvioitu vuoden 2019 lopun kunta-alan työ- ja virkasuhteisten työeläkevakuutettujen siirtymistä vanhuus-, osatyökyvyttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeelle vuosina 2021–2040. Mukaan on laskettu myös erilaisilla vapailla kuten perhevapailla olevat henkilöt. Ennuste mallintaa nykyisen henkilöstön eläköitymistä. Tulevaisuudessa työnsä aloittavia uusia työntekijöitä ja viranhaltijoita ei ole otettu huomioon.

Vuosi 2026 on vanhuuseläkkeelle jäämisen huippuvuosi

Ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle jääminen kiihtyy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kun tänä vuonna kunnista jää vanhuseläkkeelle vajaa
11 800 henkilöä, vuonna 2026 lukema on jo lähes kaksi tuhatta henkilöä suurempi.

Ennusteen mukaan vuosi 2026 on huippu eläköitymisessä: vanhuuseläkkeelle jää kunta-alalta
13 700 henkilöä. Tämän jälkeen eläköityminen hidastuu. Vuonna 2031 ollaan suunnilleen vuoden 2021 tasolla. Ennusteen tarkasteluajanjakson loppupuolella vanhuuseläkkeelle jäisi vuosittain noin 9 000 henkilöä.

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä ei ole nähtävissä samanlaista trendiä kuin vanhuuseläkkeissä, vaan niiden määrä laskee tasaisesti. Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lähes puolittuu vuoteen 2040 mennessä nykyisestä noin 3 100 työkyvyttömyystapauksesta vajaaseen 1 600 henkilöön. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä puolestaan vähenee tarkasteluajanjaksolla runsaasta 2 800 henkilöstä vajaaseen 1 700 henkilöön.

Henkilöstöä siirtyy eläkkeelle erityisesti pienistä kunnista

Eläköityminen näyttää ennusteen mukaan koettelevan pahiten pienempiä kuntia. Mitä pienemmästä kunnasta on kyse, sitä suuremman osan henkilöstöstä arvioidaan jäävän vanhuuseläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Arviot työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisestä eivät juurikaan vaihtele kuntakoon mukaan.

Maakunnittain tarkasteluna vanhuuseläkkeelle jäädään kymmenen vuoden kuluessa eniten Lapissa (28,9 %), Kainuussa (28,2 %) ja Pohjois-Karjalassa (27,7 %). Pienintä vanhuuseläkkeelle siirtyminen on Ahvenanmaalla (18,2 %), Uudellamaalla (20,9 %) ja Keski-Pohjanmaalla (22,2 %). 

Eläköitymisessä merkittäviä eroja eri ammattien välillä

Oheisesta taulukosta nähdään kunta-alan suurimmat ammattiryhmät ja laskelman ennakoima siirtyminen kymmenen vuoden aikana vanhuus-, osatyökyvyttömyys- ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kun eläköitymistä tarkastellaan ammattiryhmittäin, kunta-alan suurimmat ammattiryhmät hallitsevat lukumääräisestä eläköitymisestä. Kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy noin 19 000 lähihoitajaa, 14 000 peruskoulun ja lukion opettajaa sekä
13 000 sairaanhoitajaa.

Ammattiryhmien välillä on merkittäviä eroja eläkkeelle jäännissä. Esimerkiksi sairaala- ja laitosapulaiset ammattiryhmästä vanhuuseläkkeelle jää lähes kolmannes.

Sairaala- ja laitosapulaisista työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin 15,2 prosenttia, kun luokanopettajilla vastaava luku on vain 2,6 prosenttia.

Vanhuuseläkkeelle jää suhteellisesti eniten opetusalan johtajia (43,7 %), osastonhoitajia (42,0 %) sekä mielenterveyshoitajia (40,9 %).

Mielenterveyshoitajista lähes 15 prosenttia siirtyisi työkyvyttömyyseläkkeelle (osa- tai täysi työkyvyttömyyseläke) kymmenen vuoden kuluessa. Toisin sanoen yli puolet (56 %) mielenterveyshoitajista jää laskelman mukaan eläkkeelle kymmenen vuoden sisään.

Opetusalan johtajista ja osastonhoitajista työkyvyttömyyseläkkeelle jää laskelman mukaan kymmenen vuoden aikana noin viisi prosenttia henkilöstöstä.

Pienintä vanhuuseläköityminen on nuorisotyön ohjaajilla (5,8 %) ja sairaankuljetuksen ensihoitajilla (7,9 %) ja erikoislääkäreillä (9,4 %) sekä muissa ikäjakaumaltaan hyvin nuorissa ammattiryhmissä.

Muutamia isompia ammattiryhmiä poimien täysien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden arvioidaan olevan suurinta työn- ja askartelunohjaajilla (12,8 %), maatalouslomittajilla (11,1 %), sosiaalialan hoitajilla (10,8 %) ja henkilökohtaisilla avustajilla (10,5 %).

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle arvioidaan jäävän suhteellisesti eniten sosiaalialan hoitajia (10,2 %), kätilöitä (8,2 %) ja hammashoitajia (8,0 %).

Suhteellisesti harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät esimerkiksi luokanopettajat (1,1 %), johtaja-ammateista (1,6 %) ja palomiehet (1,6 %).

Lähde: Keva 2021