Työelämän kehittäminen
6
/2019

Teksti: Marjaana Mattila

Kunnat haluavat vastuuta työllisyydestä

Työllisyyden kuntakokeilut alkavat keväällä. Kokeiluun hakeneiden kuntien suuresta määrästä voi päätellä, että kunnat haluavat vaikuttaa enemmän työllisyydenhoitoon.

Piirroskuva myrskylyhdystä ja siitä lähtevistä valokeiloista

Hakemuksia kokeiluihin jätettiin 30, ja niissä on mukana 120 kuntaa. Hakijoita oli kaikista maakunnista lukuun ottamatta Kymenlaaksoa ja Etelä-Karjalaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vahvistaa osallistujat joulukuussa, ja kokeiluja koskeva lakiesitys annetaan eduskunnalle helmikuussa.

Kokeilulaki tuo paremmat vaikutusmahdollisuudet

Ministeriön ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman muistuttaa, että kunnat käyttävät jo nyt vapaaehtoisesti merkittäviä summia työllisyydenhoitoon. Lisäksi kunnat maksavat Kela-sakkoja kaikista yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneista.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg arvioi, että kunnille ei enää riitä pelkkä maksajan rooli, vaan ne haluavat omilla toimillaan vaikuttaa työllisyyteen. TEM:ssä uskotaan että,  jos kokeiluissa saadaan hyvä tuloksia,  kunnat säästävät Kela-sakoista ja saavat kokeiluihin käyttämänsä rahat takaisin.

Aiemmissa kokeiluissa kunnat ovat kritisoineet eniten sitä, että ne eivät ole voineet käyttää työvoimapalvelujen asiakastietoja. Tämän vuoksi sopivien palvelujen tarjoaminen työnhakijoille riittävän aikaisin on ollut vaikeaa. Nyt kokeilulainsäädännöllä voidaan korjata tämä epäkohta.

Ylijohtaja Pihlman toteaa, että nopeampi työllistyminen on myös kansantalouden kannalta tärkeää.

– Jos työttömyyksien kesto lyhenisi edes yhdellä päivällä, kohentaisi se taloutta jo merkittävästi.

Työllisyyden kuntakokeilut toteutetaan uudella mallilla

Työllisyyden kuntakokeilut laajentavat vuoden 2018 lopussa päättyneitä alueellisia kokeiluita. Erona aiempaan on kuitenkin se, että kaikki kokeilut toteutetaan samalla konseptilla.

Kaikissa kokeiluissa on sama kohderyhmä eli työttömät tai työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät saa ansiosidonnaista päivärahaa. Lisäksi kokeilut koskevat työttöminä tai työvoimapalveluissa olevia maahanmuuttajia sekä alle 30-vuotiaita. Kohderyhmä on laaja, mutta sitä yhdistää tarve yksilöllisiin ja monialaisiin palveluihin.

Kokeiluissa haetaan vahvempaa vaikuttavuutta sovittamalla yhteen valtion ja kuntien varoja, osaamista ja palveluja. Valtio ei anna kokeiluille lisärahoitusta, vaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan niihin asiakasmäärien mukaisesti. Kuntien oman osuuden odotetaan olevan noin 15 prosenttia suhteutettuna vuoden 2018 työmarkkinatuen kuntaosuuksiin.

Kokeilujen vaikuttavuutta on tarkoitus seurata systemaattisesti. Hallitus hyödyntää arvioinnin tuloksia palvelurakenteen ja työnjaon uudistamisessa.

12.12.2019