Etätyön hyödyt eivät synny itsestään

Kuntatyönantajien ja kunta-pääsopijajärjestöjen yhteinen raportti ”Raportti etätyöstä ja sen hyödyntämisestä kunta-alalla” ilmestyi huhtikuun alussa. Koronakriisin myötä yli miljoona työntekijää siirtyi maaliskuun puolessa välissä etätöihin ja suurin osa lapsista ja nuorista aloitti koulunkäynnin ja opiskelun etänä. Harvoin on mikään raportti osunut niin ajankohtaiseen hetkeen kuin tämä. 

Ainakin epidemian alkuvaiheessa etätyötä, silloin, kun se työn puolesta vain oli mahdollista, tehtiin enimmäkseen kotoa käsin. Etätyötä varten erityisesti suunnitellut työpisteet jäivät tyhjiksi. Useille täysin uutta oli etätyön tekeminen viitenä päivänä viikossa, kun etätyötä oli aiemmin tehty harvakseltaan tai vaikka vain yhtenä päivänä viikossa. 

Uutta oli sekin, että kotona saattoi yhtäkkiä olla useampia etätyöntekijöitä ja etäkoululaisia. Myös moni esimies ja johtaja joutui uuteen tilanteeseen työyhteisön hajautuessa etätöihin. Miten esimiestyötä hoidetaan etänä? Myös etäpalveluissa otettiin monella alalla merkittävä loikka eteenpäin. 

Kokemukset etätöistä kannattaa nyt laittaa muistiin

Työmarkkinaosapuolten kampanjalle etätyön edistämiseksi on tuskin enää tarvetta. Riittää, kun laitetaan muistiin koronaepidemian aikaiset kokemukset ja uudenlaiset ratkaisut. Miten etäkokoukset ovat sujuneet? Millaisen vastaanoton etäpalvelut ovat saaneet käyttäjiltä? Mikä on toiminut hyvin? Onko työyhteisössänne pidetty digitaalisia iltapäiväkahveja?

Poikkeusolojen kekseliäitä työkäytäntöjä ja selviytymistarinoita kokoavat esimerkiksi Kunteko Tekojen Tori ja Työterveyslaitos, joka myös kerää työntekijöiden ja johdon kokemuksia etätyöstä.

Etätyö on tapa organisoida työtä

Valtioneuvosto linjasi, että julkisen sektorin työnantajat määräävät työntekijänsä poikkeusoloissa etätyöhön, jos työtehtävät sen mahdollistavat. 

Normaalioloissa etätyön tekeminen on työntekijälle vapaaehtoista samoin kuin etätyön teettäminen työnantajalle:

• Etätyö on tapa organisoida työtä.
• Etätyötä tehdään jossain muualla kuin työnantajan tiloissa.
• Etätyön tekeminen ei sovi kaikkiin työtehtäviin ja kaikkiin työskentelytapoihin.
• Etätyö voi olla säännöllistä tai satunnaista.
• Etätyön tekeminen ei vaikuta työntekijän asemaan.

Toimintakulttuuri vaikuttaa etätyöhön 

Raporttia varten työryhmä kävi lävitse useiden kuntaorganisaatioiden etätyöohjeet. Niistä näkyi mainiosti etätyön kehityskaari alkuaikojen kömpelöhkön tekniikan ehdoilla tapahtuvasta ja ohjeiden tarkoin säätelemästä työnteon tavasta nykyaikaiseen luontevaan etätyöskentelyyn. 

Etätyössä on kysymys myös organisaation johtamisesta ja tavoitellusta toimintakulttuurista. Siksi raportti ei tarjoa valmista mallia etätyöhön. 

Siinä, miten etätyötä käsitellään organisaatiossa, oli raporttia laadittaessa edelleen nähtävissä jännite tarkoin säädellyn tai luottamukseen ja järjen käyttöön perustuvan työn organisointitavan välillä. Jokaiselle etätyötä tehneelle lienee selvää, että hyvin toimiva etätyöskentely perustuu pääasiassa jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Poikkeusolot ovat hyvä tilaisuus kartoittaa kokemuksia tästä. 

Etätyöllä voi saavuttaa hyötyjä

Raportissa käydään lukuisten esimerkkien ja pohdintojen kautta lävitse  etätyöohjeita. Raportissa kerrotaan myös viime vuosien tutkimustuloksia etätyöskentelyn vaikutuksista.

Tutkimusten mukaan etätyöllä on mahdollista parantaa tuloksellisuutta, keskittymisrauhaa, työhyvinvointia, työn ja muun elämän yhteensovittamista, ekologista kestävyyttä ja työvoiman saatavuutta. 

Hyödyt eivät synny itsestään. Oleellista on, että kuntaorganisaatioissa mietitään etätyön mahdollisuuksia ja hyödyntämistä. Aloittaa voi vaikka tarkastelemalla sitä,  millainen etätyön hyödyntämisen aste organisaatiolla oli ennen koronakriisiä ja millä asteella se haluaa olla kriisin jälkeen.