Terveys- ja hyvinvointialan tutkinto yleisin ulkomaalaistaustaisilla

Vuonna 2018 kuntasektorilla työskenteli noin 15 600 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Yleisimmät taustamaat olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Thaimaa, entinen Jugoslavia ja Somalia.

Kuntatyönantaja-lehdessä 6/2019 kerrottiin ulkomaalaistaustaisista työllisistä Suomessa. KT on tilannut käyttöönsä laajan tilastoaineiston, jossa kuntasektorin ulkomaalaistaustaisen henkilöstön ulkomaalaistausta on yhdistetty väestörekisteritilastosta kuntasektorin palkkatilastoon. Tiedot ovat vuodelta 2018.

Uusi tilastoaineisto antaa mahdollisuuden tarkastella muun muassa kuntasektorin ulkomaalaistaustaisen henkilöstön koulutustaustaa, palvelussuhteen luonnetta, sukupuolijakaumaa ja ikärakennetta. 

Terveys- ja hyvinvointialan koulutus yleisin koulutusala

Koulutusala ja -aste on tiedossa 80 prosentista kuntasektorilla työskentelevästä ulkomaalaistaustaisesta henkilöstä.  

Selkeästi yleisin on terveys- ja hyvinvointialan koulutus. Toiseksi yleisin koulutusala on palvelualan koulutus. 

Terveys- ja hyvinvointialan koulutus on yleisin koulutusala kaikilla muilla paitsi Thaimaasta tulevilla. Heillä yleisin koulutusala on palvelualat. Se on koulutusalana hieman yli puolella thaimaalaistaustaisella.

Toisen asteen koulutus yleisin koulutusaste

Kuntasektorilla työskentelevillä ulkomaalaistaustaisilla on useammin toisen asteen koulutus ja harvemmin alimman korkea-asteen tutkinto, kun koulutusastetta verrataan suomalaistaustaiseen henkilöstöön. 

Korkeimmin koulutettuja ovat entisen Neuvostoliiton alueelta tulevat. Heistä korkeakouluasteen tutkinnon oli suorittanut lähes puolet.

Yleisimmin ulkomaalaistaustaisilla kuntasektorin työntekijöillä on lähihoitajan, sairaanhoitajan, laitoshuoltajan, lääketieteen lisensiaatin tai erikoislääkärin tutkinto. Noin puolella kuntasektorilla työskentelevällä ulkomaalaistaustaisella on jokin näistä tutkinnoista.

Joka viidennellä on lähihoitajan tutkinto ja noin joka kymmenennellä sairaanhoitajan tutkinto. Laitoshuoltajan tutkinto on reilulla kuudella prosentilla ulkomaalaistaustaisista. 

Sekä naisilla että miehillä yleisimmät ammattinimikkeet ovat lähihoitaja ja sairaanhoitaja. Kuntasektorin ulkomaalaistaustaisista naisista 15 prosenttia ja miehistä yhdeksän prosenttia työskentelee lähihoitajan tehtävässä.

Palvelusuhteista valtaosa on kokoaikaisia

Kokoaikaisia on suomalaistaustaisissa 86 ja ulkomaalaistaustaisissa 85 prosenttia. Suomalaistaustaisia miehiä työskentelee hieman enemmän kokoaikaisina kuin ulkomaalaistaustaisia miehiä. Naisilla tässä ei ole suurta eroa.

Kuntasektorin ulkomaalaistaustaisista 60 prosenttia työskentelee vakituisessa palvelussuhteessa. Suomalaistaustaisilla vastaava luku on 77 prosenttia. 

Taustamaa vaikuttaa sukupuolijakaumaan

Kuntasektorin koko henkilöstöstä naisia on 80 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista kuntasektorin työntekijöistä naisia on 77 prosenttia.

Kuntasektorilla työskentelevien ulkomaalaistaustaisten sukupuolijakauma vaihtelee taustamaan mukaan.  Naisten osuus ulkomaalaistaustaisista kuntasektorin työntekijöistä on suurin thaimaalaisillla. Heistä 98 prosenttia on naisia. 

Kuntasektorin ulkomaalaistaustaiset ovat keskimäärin nuorempia kuin suomalaistaustaiset. Miehistä 44 prosenttia on alle 40-vuotiaita, kun vastaava luku suomalaistaustaisissa on 33 prosenttia.

Naisissa vastaavasti ulkomaalaistaustaisista 34 prosenttia ja suomalaistaustaisista 31 prosenttia on alle 40-vuotiaita.