Kuntatalouden ahdinko jatkuu

Kuntatalouden tilanne on historiallisen huono. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino on poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2019 tilinpäätösten ennakkotiedot ovat huonoimmat nykyisen kirjanpitojärjestelmän aikana ja kertovat karua kieltä kuntien todellisesta tilanteesta. Veroja korotetaan, velkaantuminen kasvaa ja sopeutustoimet jatkuvat.

Väestön ikääntyminen kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Korjausvelka ja kasvavien kaupunkien investointitarpeet pitävät investoinnit korkealla tasolla. Väestömuutokset ja muuttoliike lisäävät jo entuudestaan välttämättömiä kuntien sopeutustarpeita. Hoivamitoitus, hoitotakuu ja muut uudet hallitusohjelman velvoitteet kaventavat kuntien talouden liikkumavaraa entisestään. Kunnat tarvitsevat tehtävistä selvitäkseen perusrahoitusta lisää valtiolta, mutta valtionkin kassa on rajallinen.

Työvoiman vähentämistarkoituksessa käytyjä yt-menettelyjä käytiin viime vuonna selvästi ennakoitua enemmän noin 70 kunnassa ja kuntayhtymässä. Tänä vuonna yt-menettelyjen päätökset ja muut toimet tulevat käytäntöön. Työvoimakustannuksiin kohdistuvat sopeutustoimet lisääntyvätkin KT:n tuoreen tiedustelun mukaan.

Valtaosa säästöistä toteutetaan edelleen muun muassa tehtävien uudelleen järjestelyillä sekä toimia ja virkoja täyttämättä jättämällä. Talouden pitkäaikaiset tasapainottamisohjelmat ja tuottavuuden parantaminen ovat yhä useampien kuntatyönantajien käytäntönä. Oireellista on, että taloudellisista syistä tehtävät lomautukset ja irtisanomiset lisääntyvät edellisiin vuosiin verrattuna.

Käynnissä olevissa kunta-alan työmarkkinaneuvotteluissa onkin välttämätöntä mitoittaa sopimusratkaisun kustannustaso kuntien talouden ja palkanmaksukyvyn mukaan. Sopimusratkaisun pitäisi myös edistää työllisyyttä ja tuottavuutta. Muutoin kuntapalvelut vaarantuvat ylimitoitetuilla palkankorotuksilla.