Työvoimakustannuksista 76 prosenttia rahapalkkaa
Henkilötyövuoden työvoimakustannukset olivat vuonna 2016 kuntasektorilla noin 48 700 euroa. Kustannuksista 76 prosenttia on rahapalkkaa. Sosiaaliturvan kustannukset ovat kuntasektorilla muita sektoreita korkeampia.
Kuntasektorin työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohden laskettuna olivat vuonna 2016 keskimäärin 48 740 euroa. Valtiolla kustannukset olivat 59 296 euroa ja yksityisellä sektorilla 57 368 euroa. Sektorien väliset erot johtuvat pääosin erilaisista palkkatasoista.
Tiedot ovat tuoreimmasta Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksesta vuodelta 2016. Tutkimus tehdään neljän vuoden välein. Se on osa Euroopan unionin kaikkia jäsenvaltioita koskevaa tilastoa.
Kunta-alan työvoimakustannuksista oli rahapalkan osuus keskimäärin 75,7 prosenttia. Eläke- ja muiden lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen osuus oli 23,0 prosenttia ja muiden kustannusten osuus 1,3 prosenttia.
Yksityisellä sektorilla rahapalkan osuus oli keskimäärin 77,6 prosenttia ja valtiolla 81,0 prosenttia työvoimakustannuksista.
Kunta-alalla vähiten työtunteja
Tutkimuksen mukaan kunta-alalla tehtiin vuonna 2016 keskimäärin 1 551 työtuntia henkilötyövuotta kohden. Tämä oli 11 tuntia enemmän kuin vuonna 2012.
Valtiolla tehtyjä työtunteja oli 1 536 ja yksityisellä sektorilla toimialoittain vaihdellen keskimäärin 1 652.
Julkisella sektorilla tehtyjen työtuntien pienempi määrä henkilötyövuotta kohden laskettuna selittyy lähinnä julkisen sektorin pidemmistä vuosilomista.
Sosiaaliturvan kustannukset kuntasektorilla korkeimmat
Välitön ansio eli tehdyn työajan ansio oli kunta-alalla keskimäärin 58,1 prosenttia työvoimakustannuksista. Valtiolla ja yksityisellä sektorilla välittömän ansion osuudet olivat suurempia: valtiolla 62,9 prosenttia ja yksityisellä 61 prosenttia.
Työvoimakustannusten rakenteissa on eroja sektoreiden välillä. Varsinkin sosiaaliturvan kustannukset ovat kuntasektorilla korkeammat.
Suurin selittävä tekijä on työeläkemaksut, jotka ovat kuntasektorilla korkeammat kuin vastaavat erät yksityisellä sektorilla tai valtiolla.
Kunta-alalla myös sairausajan palkat sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyvien poissaolojen palkat muodostavat suuremman osan työvoimakustannuksista kuin muilla sektoreilla.
Yksityisellä sektorilla on maksettu tulospalkkioita huomattavasti enemmän kuin julkisella sektorilla.
| Yksityinen sektori | Valtio | Kunta-ala | |
|---|---|---|---|
| Välitön ansio | 61,0 | 62,9 | 58,1 |
| Kertaluonteiset erät | 6,8 | 3,9 | 4,9 |
| Henkilöstörahastot | 0,1 | - | - |
| Vapaapäivien palkat | 8,6 | 13,0 | 10,6 |
| Luontoisedut | 1,6 | 0,4 | 0,1 |
| Varsinaisen sosiaaliturvan kustannukset | 18,9 | 17,0 | 23,0 |
| Tapauskohtaisen sosiaaliturvan kustannukset | 1,6 | 2,0 | 2,4 |
| Työpaikkakoulutus | 0,6 | 0,6 | 0,6 |
| Muut työvoimakustannukset | 0,7 | 0,2 | 0,3 |
| Työvoimakustannus ennen työnantajatukia | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Työnantajatuet | 0,1 | 0,0 | 0,4 |
| Rahapalkka | 77,6 | 81,0 | 75,7 |
- Työvoimakustannusten rakenne on kuvattu EU:n ao. asetuksen ja Eurostat-tilastoviraston käyttämin käsittein.
- Välitön ansio vastaa käsitettä tehdyn työajan palkka.
- Sairausajan palkat lasketaan osaksi sosiaaliturvan kustannuksia, ei palkkakustannuksiin.
- Koulutusajan palkat sisältyvät välittömään ansioon.
- Kertaluonteiset erät sisältävät mm. lomarahan ja tulospalkkiot.
- Vapaapäivien palkat sisältävät mm. loma-ajan ja arkipyhien palkat.
- Tapauskohtaisen sosiaaliturvan kustannukset kattaa sairausajan palkat, lapsen syntymään ja hoitoon liittyvien poissaolojen palkat sekä työterveyshuollon kustannukset, jotka kaikki ovat nettomääräisinä eli Kelan korvaukset vähennettyinä.
Lähde: Tilastokeskus
19.2.2019
Yhteystiedot
