Toimiiko kuntien työterveyshuolto?

KT toteutti vuoden 2018 loppupuolella kyselyn kuntien ja kuntayhtymien omalle henkilöstölle järjestetyn työterveyshuollon hankinnasta ja yhteistyön toimivuudesta työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa.

Useimmiten työterveyshuollon palvelun omalle henkilöstölle kunnassa tai kuntayhtymässä tuottaa yksityisomisteinen yhtiö. Suurissa organisaatioissa on tyypillisempää tuottaa työterveyshuollon palvelut itse, kun taas alle 500 hengen organisaatioissa tämä on melko harvinaista.

Suurin osa kyselyyn vastanneista henkilöistä työskenteli pienissä, alle 500 hengen organisaatioissa, mikä on hyvä huomioida tuloksia tarkasteltaessa.

Yli 70 prosentissa organisaatioita saman työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa on toimittu yhteistyössä yli kolme vuotta. Alle vuoden toiminnassa mukana olleita palveluntuottajia on vajaa kymmenen prosenttia.

Pienet kunnat kilpailuttavat ahkerammin

Hieman yli 40 prosenttia organisaatioista ei ole kilpailuttanut työterveyshuoltoa koskaan. Näissä organisaatioissa työterveyshuollon palvelut tuotetaan usein itse. Kyselyyn vastanneet pienet organisaatiot, joissa työterveyshuollon tuottaa useammin yksityinen yritys, olivat luonnollisesti kilpailuttaneet työterveyshuollon isoja organisaatioita useammin.

Työterveyshuoltoa kilpailuttaneista organisaatioista viidesosa koki, ettei saanut riittävästi tarjouksia kilpailutuksessa. Hankintaa pidettiin usein vaikeana, sillä se edellyttää työterveyshuollon toiminnan osaamista ja yksityiskohtaista määrittelyä hankittavasta palvelusta. Kilpailutuksissa hinta ei voikaan olla ainoa valintakriteeri.

Tarjottavat palvelut vaihtelevat

Suurimmassa osassa organisaatioiden työterveyshuoltoa tarjotaan sekä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa että sairaanhoitoa. Vain muutamassa pienessä organisaatiossa tarjotaan kyselyn perusteella pelkästään ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa.

Organisaatioissa tarjottavat työterveyshuollon palvelut vaihtelevat hyvin paljon, mutta tyypillistä on, että sopimukseen sisältyy niin yleis- kuin työterveyslääkärin antama hoito sekä tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset.

Fysioterapia sisältyy työterveyshuollon sopimukseen hieman yli puolessa sairaanhoitoa tarjoavista organisaatioista. Hieman harvemmin sopimukseen sisältyy myös erikoislääkäritasoista hoitoa.

Noin neljä kymmenestä kyselyyn vastanneesta kertoi työterveyshuollon sopimukseen kuuluvan palveluita, joista Kela ei maksa korvausta. Nämä palvelut sisältyivät työterveyshuollon sopimukseen isommissa organisaatioissa pieniä useammin. Tässä yhteydessä mainittuja palveluja olivat muun muassa rokotukset ja ryhmämuotoinen toiminta.

Kustannuksissa suurta hajontaa

Kustannuksista kysyttäessä ennaltaehkäisevän ja sairaanhoidollisen työterveyshuollon osuudet jakaantuvat lähes tasan kaiken kokoisissa organisaatioissa. Vastaajista noin puolet arvioivat, että ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kunnissa, joissa yhtiö tuottaa palvelut, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus on lisääntynyt hieman enemmän kuin kunnissa, jotka tuottavat palvelut itse.

Keskimäärin työterveyshuollon bruttokustannukset yksittäistä työntekijää kohden olivat 426 euroa vuodessa. Tämä luku vastaa hyvin kansallista keskiarvoa, sillä Kelan tilastojen mukaan organisaatioissa käytetään työterveyshuoltoon keskimäärin 439 euroa per henkilö vuodessa.

Hajontaa kustannusten suuruudessa löytyy kuitenkin paljon ja työterveyshuollon kulut työntekijää kohden vaihtelivatkin 40 eurosta lähes tuhanteen euroon.

Toimivuus ja tyytyväisyys työterveyshuoltoon

Hieman vajaassa puolessa organisaatioita on sovittu korvaavan työn käytänteistä työterveyshuollon kanssa sairaslomatapauksissa. Korvaavan työn käytänteistä sopiminen on hieman yleisempää keskikokoisissa ja suurissa organisaatioissa kuin pienissä. Käytänteistä sopiminen on yleisempää myös niissä organisaatioissa, jotka tuottavat työterveyshuollon palvelun itse.

Tyytymättömiä työterveyshuoltoon oli vajaa 10 prosenttia organisaatioista, kun taas erittäin tyytyväisiä oli 13 prosenttia organisaatioista ja lähes puolet organisaatioista melko tyytyväisiä.

Kyselyssä nousi esiin vaihtelut työterveysyhteistyön toimivuudessa eri organisaatioissa. Siinä missä osa vastanneista koki, että työterveysyhteistyössä toimi hyvin esimerkiksi vuorovaikutus, työkyvyn tukeminen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy sekä palvelujen saatavuus, ilmoitti osa vastanneista juuri nämä samat asiat työterveysyhteistyön ongelmakohdiksi.

Yleisimmin tyytyväisiä oltiin yhteistyöhön, palvelujen saatavuuteen ja keskittymiseen työkykyriskien hallintaan. Haasteina taas koettiin esimerkiksi palvelujen saatavuus, sillä erityisesti työterveyslääkäreistä on paikoitellen pulaa. Myös työterveyshenkilöstön vaihtuvuus ja sitä kautta työpaikan olosuhteiden riittävä tunteminen sekä puutteellinen tuki työntekijän työkyvyn alentuessa koettiin ongelmallisina.

Kysyttäessä tyytyväisyyttä työterveyshuollon vaikuttavuuteen, oli valtaosa melko tyytyväisiä tai ei tyytymättömiä mutta ei erityisen tyytyväisiäkään. Yleisesti työterveyshuollon vaikuttavuuden arviointi koettiin hankalaksi ja tähän kaivattiinkin mittareita.