Euroopassa pitää vaikuttaa
Suomi aloittaa pian EU:n puheenjohtajamaana. Sauma on jännittävä: alla ovat poliittisia voimasuhteita muuttaneet eduskunta- ja EU-vaalit ja edessä unionitason pulmat, kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, taloustilanne sekä tietysti Brexit, Britannian kytevä päätös erota unionista.
EU:n parlamentti hyväksyy sekä EU-lainsäädännön että EU:n kansainväliset sopimukset. Parlamentti on pikkuhiljaa hamunnut lisää valtaa. Samalla on kasvanut vaikutus myös Suomen työmarkkinatoimintaan. Vasta valitut euroedustajat vaikuttavat pian siihen, millaisen työohjelman uusi komissio alkavaksi viisivuotiskaudeksi EU:lle rakentaa.
EU:ssa työelämä kuuluu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin piiriin. Äskettäin siellä on tarkasteltu uudenlaisissa työsuhteissa olevien sosiaaliturvaa, työaikaa ja perhevapaita – kaikki teemoja, jotka vaikuttavat kuntatyönantajien toimintaan Suomessa.
Juuri tällaisiin asioihin Suomen ja myös KT:n pitää pyrkiä vaikuttamaan. Puheenjohtajuuskausi on otollista aikaa. Myös euroedustajien hihoihin kannattaa tarttua.
KT:n edunvalvonta kattaa myös Eurooppa-tason. KT on useiden Brysselissä toimivien työnantajajärjestöjen jäsen. Lisäksi kuntien ja maakuntien yleistä edunvalvontaa hoitaa kuusi toimistoa. Itä- ja Pohjois-Suomen toimiston johtaja Kari Aalto muistuttaa, että olennaista EU:n edunvalvonnassa on rahanjako.
EU:n sääntely koskee kaikkia, vaikka jäsenmaiden työmarkkinajärjestelmissä on eroja. Jo Suomen ja Viron mallit poikkeavat selvästi. Virossa esimerkiksi julkisen palvelun palkkapolitiikan perusteet päätetään valtakunnallisesti sovittamalla yhteen työvoiman saatavuus ja julkisen talouden kestävyys.
Eroja on myös Ruotsiin. Siellä korotukset määräytyvät pitkälti kunnan palkankorotusvaran ja yksilöllisen suoriutumisen mukaan.
6.6.2019