Varhaiskasvatuksen työajan erityismääräykset
Varhaiskasvatuksen lakisääteisten tavoitteiden ja suunnitelmien määrän ja laatuvaatimusten lisääntymisen johdosta päiväkodin johtajan, lastentarhan-opettajan ja erityislastentarhanopettajan työaikaa koskevaa erityismääräystä uudistettiin viime keväänä. Uudistuksessa tehtiin kolme muutosta.
Viikkotyöajasta suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin (sak-työtehtäviin) varattava työaikaosuus nousi noin 13 prosenttiin. Viikkotyöajasta varattava työaikaosuus keskitettiin suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien laatimiseen.
Lisäksi määräyksen soveltamisalaa laajennettiin koskemaan myös sairaaloissa työskenteleviä erityislastentarhanopettajia ja lastentarhanopettajia. Muuten sak-työaikaa koskevat määräykset eivät ole muuttuneet.
Määräyksen soveltamispiiri
KVTES:n sak-työaikaa koskevien määräysten mukaan kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävässä toimivalle varataan työajan käyttöä suunniteltaessa riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen (sak-työaika).
Sopimusta päivitettäessä uusi varhaiskasvatuslaki oli vasta valmisteilla, joten sopimusmääräyksessä käytetään nimikkeitä ”lastentarhanopettaja” ja ”erityislastentarhanopettaja”. Monet työnantajat ovat jo siirtyneet käyttämään uuden varhaiskasvatuslain mukaisia nimikkeitä ”varhaiskasvatuksen opettaja” ja ”varhaiskasvatuksen erityisopettaja”. Nimikkeet päivitettäneen uuden varhaiskasvatuslain mukaisiksi seuraavissa sopimusneuvotteluissa.
Päiväkodin johtajalle varataan suunnitteluaikaa, mikäli tehtäväkokonaisuuteen sisältyy säännöllistä opetus- ja kasvatustyötä lapsiryhmässä. Päiväkodin johtajan tehtävänä on johtaa päiväkodin toimintaa. Johtotehtäviin sisältyy myös päiväkodin varhaiskasvatuksen pedagogiikan sekä työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtamista ja suunnittelua.
Työajan käytön suunnittelussa on huomioitava myös johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika.
KVTES:n liitteen 5 työaikamääräyksiä sovelletaan niihin edellä mainituissa tehtävissä toimiviin henkilöihin, jotka täyttävät tehtävän kelpoisuusehdot. Sopimusmääräystä ei sovelleta esimerkiksi epäpäteviin sijaisiin tai varhaiskasvatuksen muihin työntekijöihin. Sitä ei siis sovelleta esimerkiksi varhaiskasvatuksen sosionomin tai varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävissä toimiviin.
Sak-työajan määrä voi vaihdella
Sak-työajan tarve voi vaihdella esimerkiksi kuukausittain opettajan tehtävistä ja toiminnan tarpeesta riippuen. Edellä mainittuihin lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on sopimusmääräyksen soveltamisohjeen mukaan yleisesti katsottu kuuluvan noin 13 prosenttia työajasta.
Toimintakauden alussa suunnittelutarve voi olla suurempi ja vastaavasti toimintakauden lopussa painopiste saattaa olla arvioinnin ja kehittämisen puolella.
Lasten esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminenkaan, josta varhaiskasvatuslain mukaan vastaa varhaiskasvatuksen opettaja, ei välttämättä jakaudu tasaisesti toimintavuodelle. Varattavan sak-työajan määrän tulee perustua toiminnan tarpeisiin.
Kiertäville erityislastentarhanopettajille ja sairaalasektorilla työskenteleville lastentarhanopettajille ja erityislastentarhanopettajille varataan myös riittävästi työaikaa varhaiskasvatuksen suunnittelu-, arviointi ja kehittämistehtäviin sekä lasten suunnitelmien tekemiseen, jotta varhaiskasvatuksen lakisääteiset tavoitteet toteutuvat. Tarvittavan työajan määrää ei ole sopimuksessa tarkemmin määritelty.
Sak-työtehtäviä voi tehdä myös työpaikan ulkopuolella
Osa sak-työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Työn tekemisestä työpaikalla tai sen ulkopuolella päättää sopimusmääräykset huomioon ottaen työnantaja tai esimies.
Sak-työtehtävien tekopaikasta päätettäessä tulee huomioida mm. etätyön vaikutus mitoitukseen. Jokaisessa päiväkodissa tulisi olla riittävästi rauhallisia työtiloja ja -välineitä suunnittelutyötä varten. Jos päiväkodin työtilat eivät riitä, voi olla tarkoituksenmukaista päättää, että opettajan itsenäisesti hoitamia sak-työtehtäviä voidaan tehdä osittain työpaikan ulkopuolella.
Lasten esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmia käsiteltäessä tulee aina huomioida myös arkaluontoisten henkilötietojen asianmukainen käsittely.
Muut lapsiryhmän ulkopuoliset työtehtävät
Sak-työajan lisäksi on kulloinkin varattava riittävä aika lasten vanhempien tapaamisiin sekä moniammatilliseen ja asiantuntijayhteistyöhön.
Moniammatillisella yhteistyöllä tarkoitetaan päiväkodin sisäistä yhteistyötä, jota tehdään oman henkilökunnan kesken, kuten esimerkiksi tiimi- ja henkilöstöpalaverit.
Asiantuntijayhteistyö on monialaista yhteistyötä, jota tehdään eri sektoreiden välillä, esimerkiksi opetustoimen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa.
Lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla tulee työajan käytön suunnittelussa huomioida myös johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika.
Työtehtävien määrääminen kuuluu työnjohto-oikeuteen
Työtehtävien määrääminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta viiden tunnin viikoittaiseen sak-työaikaan, vaan kulloinkin suunnittelua varten varattava aika on työnantajan päätettävissä.
Koska yleisesti lapsiryhmän ulkopuoliseen työhön kuuluvaa aikaa on arvioitu sopimusmääräyksessä uudelleen nykyisiä varhaiskasvatuslain mukaisia velvoitteita vastaavaksi, vastuu siitä, että lapsiryhmän ulkopuolisiin töihin varataan riittävä aika, sekä siihen liittyvä työnjohto-oikeus, kuuluvat työnantajalle.
Työajan käyttöä suunniteltaessa varataan työvuoroluettelossa riittävä aika sak-työtehtäviä varten. Työtehtävien sisältöä tai esimerkiksi suunnittelutehtäviin kuluvaa aikaa ei kuitenkaan ole pakollista merkitä erikseen työvuoroluetteloon. Kyseessä ei ole työaikalain työaikakirjanpitomääräysten alainen kirjaus, eikä KVTES:n työaika-asiakirjoja koskevia määräyksiä sovelleta sak-työajan kirjaamiseen. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä edes mahdollista määrätä etukäteen, mitä kaikkia työtehtäviä työaikana tullaan tekemään.
Seurantaa siitä, paljonko aikaa on käytetty muihin tehtäviin kuin lapsiryhmässä työskentelyn, ei sellaisenaan työnantajan tarvitse tehdä. Vastuukysymysten takia on kuitenkin oltava selvillä, milloin työntekijä on määrätty työskentelemään työpaikan ulkopuolella ja ketkä ovat milloinkin vastuussa lapsiryhmästä.
19.2.2019