Kohti sosiaaliturvan kokonaisuudistusta

Sosiaaliturvaa on vuosien varrella uudistettu lukuisin osauudistuksin. Niinpä kokonaisuudesta on muodostunut vaikeaselkoinen ja byrokraattinen.

Selkeyttä on haikailtu vuosia. SATA-komiteakin teki tätä tavoitellen mittavaa kartoitusta 2007–2009, mutta etutahojen erilaiset intressit jumiuttivat uudistustyön.

Työelämässä, työmarkkinoiden toiminnassa ja yhteiskunnassa laajemmin on tapahtunut muutoksia, jotka perustelevat tarvetta sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle. Uudistuksessa on huomioitava muun muassa

• huoltosuhteen heikkeneminen,
• hyvinvointipalvelujen ja etuuksien rahoitus,
• etuuksien vastikkeellisuus,
• kannustinloukut,
• eriarvoistumisen torjuminen,
• perherakenteiden muutokset,
• digitalisaatio,
• robotisaatio,
• työn murros,
• työn ja yrittäjyyden ja opiskelun samanaikaisuus tai vuorottelu työuran aikana.

Uudistuksessa on otettava kantaa siihen, onko työttömyysturvan oltava nykyisenlainen passiivinen etuus vai voitaisiinko resurssit käyttää yksilön ja yhteiskunnan kannalta paremmin, turvaverkkoa uudistamalla ja sitä romuttamatta.

Kuntapalvelujen ja kunta- ja maakunta-alan työmarkkinatoiminnan kannalta on keskeistä, miten sosiaaliturva rakentuu ja rahoitetaan tulevaisuudessa ja mikä on sen suhde palvelujärjestelmään.

Toimi-hanke luo taustaa uudistuksille

Kokonaisvaltaista kuvaa sosiaali- ja perusturvan uudistustarpeista ja vaihtoehtoisia malleja haetaan niin sanotussa Sosiaaliturva 2030 -uudistustyössä. Työssä haetaan suuntaa tulevaisuuden sosiaaliturvan ratkaisuille ja tuotetaan tietoa päätöksentekijöille. Tähtäimessä ovat seuraavilla hallituskausilla tehtävät päätökset.

Työvälineenä on Sosiaaliturva 2030 -vaihtoehtokartta, jota valmistelee valtioneuvoston kanslian TOIMI-hanke. Työhön osallistuvat kaikki eduskuntapuolueet ja työmarkkinakeskusjärjestöt. Hankkeen määräaika päättyy 28. helmikuuta 2019.

Tärkeä työvaihe on vielä edessä

Hankkeessa on päädytty kolmeen vaihtoehtoon, joiden pohjalta voidaan tehdä valintoja seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa ja uudistaa sosiaaliturvaa.

KT:n lähtökohtana on, että sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelu on tehtävä laajapohjaisesti niin, että sen hyväksyttävyys varmistetaan. Uudistus olisi hyvä nähdä usean hallituskauden kestävänä prosessina, jossa edetään vaiheittain.

Kansallinen tulorekisteri tarjoaa lähivuosina mahdollisuuden rakentaa etuusjärjestelmää aivan uudella tavalla selkeäksi ja toimivaksi ja se on yksi peruste edetä vaiheittain.

Kaikkiaan uudistuksen tavoitteena tulisi olla työllisyysasteen nostaminen ja oikeudenmukaiseksi koettu, kestävä palvelu- ja etuusjärjestelmä, joka kannustaa aktiivisuuteen ja osallisuuteen.

Valmistelussa on otettava huomioon julkisen talouden asettamat reunaehdot ja kestävyysvajeen umpeen kurominen sekä väestön ikääntyminen.

Kuntatyönantajia ei pitäisi rasittaa muita työnantajia raskaammin työnantajamaksuin.  Kuntatyönantajienkin on hyvä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun kaikilla tasoilla.

Vaihtoehtoiset mallit sosiaaliturvan uudistamiseen

1 Perheen roolia ja yksinkertaistamista painottava takuuturva.

Painottaa perheen ja työn roolia perustoimeentulossa. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää perusturvaa eri elämäntilanteissa ja turvata perustoimeentulo silloin, kun ei ole oikeutta työ- tai vakuutusperustaiseen turvaan.

2 Työllistymistä ja osaamista palveluilla vahvistava sosiaaliturva.

Kannustaa työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen. Keskeistä on työikäisen väestön sosiaaliturvan ja palveluiden kattava uudistaminen. Työ ja osaamisen kasvattaminen torjuvat syrjäytymistä ja työttömyyttä työn murroksessa.

3 Osallistumiseen kannustava yksilöllinen sosiaaliturva.

Osallistumiseen kannustava ja vapaan valinnan mahdollistava vaihtoehto. Kaikille on taattu selkeä perusturvaverkko työn muotojen ja merkitysten muuttuessa.

Lähde: Toimi-hanke, vnk.fi/toimi

TOIMI-hankkeen vaihtoehtojen työstämistä voi seurata verkkosivuilla vnk.fi/toimi.