Aikuiskoulutustuki uudistetaan

Uudistuksen tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä työn ja opiskelun yhteensovittamiseen. Nykyisin ainoastaan noin 14 prosenttia aikuiskoulutustuen saajista käy töissä opiskelun aikana.

Uudistus selkeyttää myös aikuiskoulutustuen hakemista ja tuen ennakoitavuutta sekä keventää aikuiskoulutustuen hallintoa.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät lainvalmistelua

Neuvottelutulos aikuiskoulutustuen uudistamisesta saavutettiin marraskuussa. Työmarkkinajärjestöt ehdottavat sosiaali- ja terveysministeriölle lainvalmistelun käynnistämistä ja aikuiskoulutustuen laskentamallin uudistamista. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti.

Jatkossa aikuiskoulutustuen laskennassa käytetään tulorekisteriä.  Myös tukikuukausien kulumista koskevia sääntöjä ja vaatimuksia opintojen etenemisen suhteen tarkistetaan.

Uudistuksen toteuttamisen ajankohta riippuu valmistelun käynnistämisajankohdasta ja valmistelun etenemisestä.  Uudistuksen toteuttamisen ajankohdasta tiedotetaan valmistelun edetessä.

Aikuiskoulutustuen rahoittaa Työllisyysrahasto

Vuoden 2019 alusta Koulutusrahasto ja Työttömyysvakuutusrahasto yhdistyvät Työllisyysrahastoksi. Sen toiminta rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. 

Työllisyysrahasto rahoittaa ja hallinnoi aikuiskoulutustuet. Valtio rahoittaa yrittäjien aikuiskoulutustuet ja palveluksessaan olevalle henkilöstölle myönnetyt ammattitutkintostipendit.

Aikuiskoulutustukietuuksia saa vuosittain noin 50 000 asiakasta. Heistä noin puolet on palkansaajan tai yrittäjän aikuiskoulutustuen saajia. Puolet on kertakorvauksena myönnettävän ammattitutkintostipendin saajia.

Vuonna 2017 Koulutusrahaston maksamia etuuksia maksettiin 198,2 miljoonaa euroa, josta aikuiskoulutustukena maksettiin 188,3 miljoonaa ja ammattitutkintostipendinä 9,9 miljoonaa euroa.

Aikuiskoulutustuen saajien määrä kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2017 neljä prosenttia. Vuotuinen trendi tuen saajien määrässä on ollut kasvava. Vuonna 2017 tuen saajista 64 prosenttia työskenteli yksityisellä ja 36 prosenttia julkisella sektorilla. Aikuiskoulutustuella opiskeltiin eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla.

Vuorotteluvapaan vaikuttavuudesta ja työvoimapalveluista tulisi tehdä selvitykset

Työmarkkinakeskusjärjestöjen marraskuussa saavutettuun neuvottelutulokseen sisältyvät aikuiskoulutustuen uudistamisesityksen lisäksi järjestöjen yksimieliset esitykset vuorotteluvapaan vaikuttavuuden selvittämistä ja vertailuselvityksen tekemisestä Pohjoismaiden työvoimapalveluista.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät yksimielisesti myös ns. Bridge-mallin veroesteiden poistamista, ts. tuloverolakiin muutosta, jossa irtisanomisen yhteydessä irtisanotun aloittamaan yritystoimintaan annettua tukea ei katsota palkansaajan tuloksi vaan perustettavan yrityksen tuloksi.